torstai, 28. tammikuu 2010

Bloglovinilla ja bloggerilla blogia seuraavat! Päivitä blogini osoite uuteen!!

www.tyyliametsastamassa.indiedays.com   Sitten näkyy taas päivitykset!

1264673394_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

lauantai, 9. tammikuu 2010

One more cashmere sweater

Mamma soitti minulle ennen syntymäpäivääni joulukuun alussa ja kysyi, että "Benetton vai Peter Hahn?".  Aiempien keskustelujemme vuoksi tiesin heti mitä kysymys koski, uutta kashmirneuletta. Koska en ollut ihan suunnattoman tyytyväinen edellisen Benettonilta hankitun kashmirpuseroni laatuun valitsin jälkimmäisen. Ja niinpä mamma postitti minulle ihanan vaalean harmaan neuleen, jonka kuva vilahti tässä postauksessa. Käydessäni joululomalla kotona paljastui äidin kätköistä sitten myös hänen alennuksesta hankkimansa Benettonin neule ja jotenkin siinä kävi niin, että sekin lähti minun mukaani.

1263055940_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Oikeasti tuo neule oli auki aina alaresoriin saakka, mutta tällaiselle ryntäilevälle (mahtava erään lukijan käyttämä termi kuvailemaan etuvetoista puskuri-pirkkoa) ihmiselle sellainen ei oikein istu puseron valahdellessa ikävästi tissien yli kainaloihin. Äidillä on itsellään tuo sama neule mustana ja hän oli ratkaissut ongelman tuolla kuvassa näkyvällä tavalla ja havainnut sen hyväksi. Mamma siis asensi sievät helmiäsinapit minunkin neuleseeni tekemään kaula-aukosta maltillisemman. Nappeja ei ommeltu, vaan ne kiinnitettiin organzanauhalla solmien. Kropalleni täysin vääränmallisesta neuleesta loistavaksi istuvaksi yksilöksi siis todella pienellä ja yksinkertaisella tuunauksella. Onneks mun mamma on tällaisissa asioissa itseäni huomattavasti etevämpi.

Sain kotoa mukaani myös yhden astetta ohuemman kitin värisen kashmirneuleen. Resoreilla varustettu o-aukkoinen malli ei oikein tunnu omalta päiväkäyttöön, joten ihanan tuntuinen neule pääsi välittömästi yökäyttöön. Olen tainnut asiasta jo aiemminkin mainita, mutta mä tosiaan usein talvella nukun vanhoissa kashmirneuleissani etenkin, jos elävä miespatterini ei ole paikalla.

Käytän neuleitani ympäri vuoden, mutta varsinkin nyt pakkasilla ne ovat olleen kultaakin kalliimpia. Kashmirit ovat niin ihanan ohuita, että niitä voi huoletta kiskoa pari kappaletta päällekkäin takin alle ilman, että tulee mahdoton michelinukko-olo. Suosittelen todella lämpimästi!

Hyviä klassisia perusmalleja löytyy esim. jo mainitsemaltani Peter Hahnilta. Kotimaista tarjontaa edustaa puolestaan Arelalizza jonka yksinkertaisesta talvimallistosta kelputtaisin itselleni parikin ihanaa asiaa. Benettonilla on myös perusmalleja tarjolla lähes joka talvi, mutta oman kokemuksen mukaan laatu on vuosien varrella hieman vaihdellut eivätkä kaikki heidän kashmirinsa ole olleet kestävyydeltään parhaimmasta päästä, kun taas välillä on löytynyt todellisia helmiä. Meneillään olevat alennusmyynnit kannattaakin käyttää hyödyksi ja kuikuilla pitkäikäisten ja ihanien kashmirneuleiden perään.

Sitten vielä ilmoitusasiaa! Huomenna yritellään sitä Indiedays siirtoa jälleen uudelleen, joten postaamaan pääsee seuraavan kerran vasta maanantaina (ja menojeni vuoksi en kirjoittele varmaan silloinkaan). Pidetään peukut pystyssä, että tällä kertaa menee kaikki niin kuin pitääkin ja tapaamme ensi viikolla uudessa osoitteessa. Jos joltain nyt on tämä Indiedays-asia mennyt ohi, niin lisätietoa asiasta näissä postauksissa.

Kommentit eivät tosiaankaan valitettavasti siirry uuteen blogiin, joten kaikki kysymykset kannattaa tämän lauantain jälkeen malttaa uuteen blogiin asti, jossa pystyn niihin sitten taas vastaamaankin.


keskiviikko, 6. tammikuu 2010

Onni onnettomuudessa ja uusi tukka

Hahaa. Mulla oli oikeesti alun perin suunnitelmana, että olisin hieman jekuttanut teitä tätä uutta tukkaani koskien. Löysin nimittäin äitini kätköistä yhden lyhyen vaalean peruukin ja etenkin kun pari lukijaa kyseli tukkavärikuvan yhteydessä, että olenko mennyt blondaamaan hiukseni. Huijausaikeeni kuitenkin kariutuivat koska en malttanut enää olla esittelemättä oikeaa lopputulosta eikä kuvien ottaminenkaan kiinnostanut nyt lainkaan, kuten tämän postauksen kököistä peilikuvista voitte huomata.

Mulle muuten sattui pieni onnettomuus napsiessani noita kuvia vessassa. Katsomatta tarkemmin kuvittelin vessanpöntön kannen olevan kiinni ja nojauduin siihen polvellani. Ja kuinka kävikään.. Jalkani humahti polvi edellä pönttöön reiteni ja sääreni iskeytyessä kipeästi reunoihin. Minulla oli kamera kädessäni, mutta onnistuin onneksi pitelemään siitä tiukasti kiinni ja kaatuessani kohti kylpyammetta sain otettua vapaalla kädelläni hieman vastaan. Säikähdin ihan pirusti. en itseni vaan kameran vuoksi. Olisi siinä ollut vakuutusyhtiöön selittelemistä.. "no mä koitin kuvata omaa tukkaani vessassa ja putosin vessanpönttöön ja siinä rytäkässä hajosi muutaman tonnin kamera." Nice. Onneksi kävi hyvin ja ainoa kolhuja saanut on minä. Ihmeellisesti säästyin pahemmilta mustelmilta vaikka reidessä ja sääressä isot kivuliaat alueet onkin. Tekevälle sattuu, eiks niin?

Mutta sitten siihen tukkaan. En taaskaan oikein tarkkaan tiennyt Maikulle mennessäni, että mitä tahtoisin, mutta yhdessä tuumimalla sitä aina päästään minua täydellisesti miellyttävään lopputulokseen. Tässä on nyt vaan yksi versio siitä millä tavoin nuo karvat voi päähän järjestellä. Muita variaatioita sitten sitä mukaa, kun niitä tulee.


1262791800_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

1262791940_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

1262791721_img-d41d8cd98f00b204e9800998e


1262791639_img-d41d8cd98f00b204e9800998e


1262791535_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Eli pituus jätettiin päältä aika entiselleen ja ajeltiin sivut lyhyiksi. Toiselta puolelta lyhyt osuus on isompi kuin toiselta. Taaksekin jätettiin tollanen lätkä-takatukka tuomaan hieman pehmeyttä. Väri ei hirvittävästi muuttunut vaan hiukset ovat edeleen melko tumman ruskeat. Pitkiin osiin laitettiin sekaan mustia raitoja tuomaan hieman väriin ryhtiä. Kun vetaa etutukan noin päin kuin kuvissa, paljastuu tuo pienempikin sänkialue, mutta sen saa myös piiloon vaihtamalla etutukan suuntaa. Ajattelin myös opetella vääntämään tuosta jonkunlaisen mielenkiintoisen torttukampauksen, jotta aina ei tarvitsisi piilotella naamaa tuon reuhkan alla. Katsotaan mitä kaikke opin tuon kanssa tekemään. Mutta tykkään tukasta itse aivan villisti ja syy on nimenomaan sen muunneltavuus. Se taipuu siististä ja sileästä lookista aina melkoisiin kasari-punk fiiliksiin. Just mahtavaa. Mitä ihmettä nainen tekisi ilman ihanaa, taitavaa ja idearikasta kampaajaa? Olis ainakin pulassa. Ja mahtava Maikkuhan löytyy siis Porin Hiusmuotoilukeskus Glazesta, kun sitä taas joku kuitenkin kysyisi.

Tiedän, että sillä puolen ruutua moni taas miettii, et "kamala" ja "ei yhtään naisellinen" ja monen mielestä mulle sopis paremmin pehmeemmät ja tyttömäisemmät frisyyrit. Miespuolinen ystäväkin totesi tukan nähtyään vain, että "tyly". Ja onhan se totta, että ei tää maailman tyttömäisin tukka ole, mutta kuka sanoo, että pitäisi ollakaan. Lyhyet ja jskus aika rajutkin kampaukset on kuuluneet mun tyyliin jo vuosia ja vuorotelleet sulassa sovussa pehmeämpien ja naisellisempien lookkien kanssa. Mulle tulee aina jotenkin tosi skarppi ja voimakas olo, kun käyn kampaajalla ja saan pitkäksi venähtäneen pehmotukan jälleen rajumpaan rokkikuosiin. Pukeutuminenkin usein elää hieman sen mukaan millainen vaihe sattuu kampauksessa olemaan. Mutta ehkä tällä kertaa mun pitäisikin koitta rohkeasti yhdistää tähän ilmeeseen jotain tosi naisellista. Saa nähdä mitä seuraavina viikkoina eksyy päälle..

Mitäs sanoo raati? Mun aiempia tukkahommia voi vilkuilla kategoriasta Tukkahommia. (yllättävää..)


Ja sitten aiheeseen 2 eli Indiedays. Ajattelin vastata tänään saamaani kommenttiin ihan näin postauksessa, niin ei jää keneltäkään huomaamatta.

Annonymmi kirjoitti 06.01.2010 - 16:50
"Mari: "Mä en tiennyt, että tuosta indiedays hommasta saa rahaakin."

Ei sitä varmasti hoksannut moni muukaan. Veerahan esitti asian niin kuin olisi kyse vain nettiosoitteen muuttumisesta. Ei maininnut sanallakaan, että kyse on nyt siitä, että hän alkaa kaupalliseksi bloggaajaksi. Jatkossa kannattaa kuitenkin muistaa, että teksti on kaupallista ja vaatehehkutukset ovat jatkossa todellisuudessa mainoksia.

Veeralle tiedoksi, että palkka tai palkkio eivät ole "luottamuksellisia asioita". Ethän sinä mitään salaista työtä tee, vaan kirjoitat mitä ryysyjä puet päällesi milloinkin. Sellaisesta puuhasta tienattavat pennoset voi ihan vapaasti ilmoittaa.

Mielenkiintoista toki, että teet tuon kaiken ikään kuin lyhdyt sammutettuina. Mitähän sinä nyt oikein haluat salata?"

Jep, en tajunnut sen tarkemmin kirjoittaa Indiedaysistä kuin ilmoittaa blogini muuttavaan uuteen osoitteeseen, mutta korjataanpa asiaa nyt kertomalla hieman tarkemmin. Eli kyseessä on tosiaan kaupallinen sivusto ja me bloggaajat tulemme saamaan hieman rahaa siitä, että pidämme blogejamme Indiedays portaalin alla. Sivustolla tulee olemaan mainoksia samalla tavoin kuin esim. naistenlehtien nettisivuilla ja ne tulevat olemaan blogien aihepiireihin sopivia mainoksia. Itse tuottamani teksti ei tule olemaan sen mainostavampaa kuin tähänkään asti. En ole tähänkään asti paria tapausta lukuunottamatta kirjoittanut ilmaiseksi saamistani tuotteista enkä usko, että kokisin sellaisen kirjoittamisen yhtään aiempaa miellyttävämmäksi blogin muutosta huolimatta. Indiedaysiin mukaan lähtö ei myöskään millään tavoin velvoita meitä kirjoittamaan tai jättämään kirjoittamatta mistään, eli aiheet on edelleen ihan oman harkinnan mukaisia. En kuitenkaan käsi sydämellä vakuuta, ettei mikään tule muuttumaan, Miten kukaan ihminen missään olosuhteissa voisi sellaista luvata. Ajat muuttuu, tilanteet muuttuu ja asatkin voi muuttua. En minä itsekään osaa tulevaisuuteen nähdä. Mutta sen tiedän mistä tällä hetkellä olen kiinnostutnu kirjoittamaan. Ihan näistä samoista asiosta kuin tähänkin asti. Sinisen värin kammosta, rakkaussuhteista kenkien kanssa, saavuttamattomista ja saavutetuista vaateihanuuksista, oman tyylin kehittymisestä jne..

Ja mitä tuohon "Jatkossa kannattaa kuitenkin muistaa, että teksti on kaupallista ja vaatehehkutukset ovat jatkossa todellisuudessa mainoksia"-kohtaan tulee, niin se nyt on ihan sama hehkutanko mä itse ostamiani vaatteita niin, että mun blogin sivupalkissa on mainoksia vaiko ei. Tähänkin saakka joku on saattanut innostua ostamaan mun kehuman vaatteen joten eikö se mun kehu ole silloin toiminut mainoksena? On. Ja tulevaisuudessa homma on ihan samoin. Sitten jos joku tuote ei olisikaan itse hankkimani, niin sen teille kertoisin kuten tähänkin asti.

Ja ei, ei tämä salaista puuhaa ole, mutta Indiedaysin palkkion jako sen enempää kuin mun henkilökohtaisetkaan raha-asiani eivät kuulu ulkopuolisille. Joten siltä kohtaa on vaan nieltävä uteliaisuutensa.

Jos tuo kaupallistuminen hirveästi jotain ahdistaa niin suosittelen hetken aikaa seuraamaan blogia myös muuton jälkeen ja muodostavan lopullisen mielipiteensä asiasta vasta sitten. Mä olen blogannut tähän asti niistä asioista joista on sattunut huvittamaan ja tätä blogia on lukenut ne ihmiset joita ne jutut on sattunut kiinnostamaan ja tuo kaava pätee mun mielestä edelleen tämän sielun myymisen jälkeenkin. Eli jokainen saa siellä ruudun toisella puolella ihan vapaasti muodostaa käsityksensä siitä voiko mun kirjoituksia enää tämän jälkeen lukea ja voiko niihin pätkääkään luottaa. Mä en pysty negatiivisesti asiaan suhtautuvia lukijoita millään vakuuttelemaan asioiden todellisesta laidasta, eikä mulla ole tarvekaan. Mä itse tiedän mitä teen ja luotan omaan harkintakykyyni blogin sisällön suhteen ja mulla on tosta Indiedaysiin mukaan lähtemisestä hyvä fiilis.

Keskustellaan lisää kommenttiboksissa.

maanantai, 4. tammikuu 2010

Uusimmat uutiset

Kuten moni on jo saattanutkin huomata, uuden blogin toiminnan kanssa on ollut vielä pientä probleemaa. Jotta kaikki saataisiin toimimaan kuin rasvattuna, on Indiedaysin johtoporras päättänyt lykätä lopullista muuttoa viikolla eteenpäin, jotta serveri saadaan kestämään suuret liikennemäärät. Noista teknisistä haasteista johtuen jatkan bloggaamista täällä Vuodatuksessa vielä tämän viikon ajan. Mutta tuskinpa se ketään haittaa. Samat jutut ne on kerroinpa ne täällä taikka uudessa osoittessa.

Kävin tänään muuten kuvan mukaisessa operaatiossa. Ihminen ei kyllä todellakaan ole kauneimmillaan meikittömänä ja tukka vedettynä värillä pitkin kupolia. :D

1262626064_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Lopputuloksesta kuvia toivottavasti huomenna, jos vaan joku ehtis niitä valoisan aikaan nappailemaan.

Tällä viikolla suunitelmissa postata myöskin vihdoin ne marras- ja joulukuun kuukausikäräjät ja kotikotoa löytyi albumeista lisämateriaalia mun todella "tyylikkäästä" nuoruudestani, joten niitä kuvia ajattelin hihiteltäväksenne laittaa. Teini-Veeran tukka- ja pukeutumistyyliä on jo aiemminkin ollut esillä ja ne postaukset löydät kategoriasta Tuhlauksen salattu menneisyys.

sunnuntai, 3. tammikuu 2010

Tuhlaus sanoo Vuodatukselle hei hei!

Heipä hei! Tulin aan ilmoittelemaan, että seuraava postaus onkin sitten vasta uudessa osoitteessa tyyliametsastamassa.indiedays.com joka siis aukeaa maanantaina. Sunnuntaina ei ole lupaa enää postata tänne vanhaan blogiin, kun sisältöä siirrellään.

Ja kuten jo aiemmin kerroin, vanhojen postausten kommentit eivät tule siirtymään postausten mukana. Mikäli siis olet jättänyt jonkin kysymyksen, johon et ehtinyt saada vastausta täällä vanhan blogin puolella, niin pistä mailia (vielä toistaiseksi osoitteeseen tuhlaus@gmail.com) tai tuuppaa kysymys uudelleen uudessa blogissa.

Ja sitten kun uuteen blogiin päästään, niin kertokaahan ihmeessä mielipiteitänne bannerista ja ulkoisesta olemuksesta muutenkin!

Nähdään maanantaina uudessa paikassa!

PS. Uuden osoitteen myötä nimi Tuhlaus jää ainakin osittain historiaan ja alan käyttää blogissa oikeaa nimeäni. Eli hei vaan kaikille, nimeni on Veera. :)

1260186550_img-d41d8cd98f00b204e9800998e