www.tyyliametsastamassa.indiedays.com Sitten näkyy taas päivitykset!
torstai, 28. tammikuu 2010
Bloglovinilla ja bloggerilla blogia seuraavat! Päivitä blogini osoite uuteen!!
lauantai, 9. tammikuu 2010
One more cashmere sweater
Mamma soitti minulle ennen syntymäpäivääni joulukuun alussa ja kysyi, että "Benetton vai Peter Hahn?". Aiempien keskustelujemme vuoksi tiesin heti mitä kysymys koski, uutta kashmirneuletta. Koska en ollut ihan suunnattoman tyytyväinen edellisen Benettonilta hankitun kashmirpuseroni laatuun valitsin jälkimmäisen. Ja niinpä mamma postitti minulle ihanan vaalean harmaan neuleen, jonka kuva vilahti tässä postauksessa. Käydessäni joululomalla kotona paljastui äidin kätköistä sitten myös hänen alennuksesta hankkimansa Benettonin neule ja jotenkin siinä kävi niin, että sekin lähti minun mukaani.
Oikeasti tuo neule oli auki aina alaresoriin saakka, mutta tällaiselle ryntäilevälle (mahtava erään lukijan käyttämä termi kuvailemaan etuvetoista puskuri-pirkkoa) ihmiselle sellainen ei oikein istu puseron valahdellessa ikävästi tissien yli kainaloihin. Äidillä on itsellään tuo sama neule mustana ja hän oli ratkaissut ongelman tuolla kuvassa näkyvällä tavalla ja havainnut sen hyväksi. Mamma siis asensi sievät helmiäsinapit minunkin neuleseeni tekemään kaula-aukosta maltillisemman. Nappeja ei ommeltu, vaan ne kiinnitettiin organzanauhalla solmien. Kropalleni täysin vääränmallisesta neuleesta loistavaksi istuvaksi yksilöksi siis todella pienellä ja yksinkertaisella tuunauksella. Onneks mun mamma on tällaisissa asioissa itseäni huomattavasti etevämpi.
Sain kotoa mukaani myös yhden astetta ohuemman kitin värisen kashmirneuleen. Resoreilla varustettu o-aukkoinen malli ei oikein tunnu omalta päiväkäyttöön, joten ihanan tuntuinen neule pääsi välittömästi yökäyttöön. Olen tainnut asiasta jo aiemminkin mainita, mutta mä tosiaan usein talvella nukun vanhoissa kashmirneuleissani etenkin, jos elävä miespatterini ei ole paikalla.
Käytän neuleitani ympäri vuoden, mutta varsinkin nyt pakkasilla ne ovat olleen kultaakin kalliimpia. Kashmirit ovat niin ihanan ohuita, että niitä voi huoletta kiskoa pari kappaletta päällekkäin takin alle ilman, että tulee mahdoton michelinukko-olo. Suosittelen todella lämpimästi!
Hyviä klassisia perusmalleja löytyy esim. jo mainitsemaltani Peter Hahnilta. Kotimaista tarjontaa edustaa puolestaan Arelalizza jonka yksinkertaisesta talvimallistosta kelputtaisin itselleni parikin ihanaa asiaa. Benettonilla on myös perusmalleja tarjolla lähes joka talvi, mutta oman kokemuksen mukaan laatu on vuosien varrella hieman vaihdellut eivätkä kaikki heidän kashmirinsa ole olleet kestävyydeltään parhaimmasta päästä, kun taas välillä on löytynyt todellisia helmiä. Meneillään olevat alennusmyynnit kannattaakin käyttää hyödyksi ja kuikuilla pitkäikäisten ja ihanien kashmirneuleiden perään.
Sitten vielä ilmoitusasiaa! Huomenna yritellään sitä Indiedays siirtoa jälleen uudelleen, joten postaamaan pääsee seuraavan kerran vasta maanantaina (ja menojeni vuoksi en kirjoittele varmaan silloinkaan). Pidetään peukut pystyssä, että tällä kertaa menee kaikki niin kuin pitääkin ja tapaamme ensi viikolla uudessa osoitteessa. Jos joltain nyt on tämä Indiedays-asia mennyt ohi, niin lisätietoa asiasta näissä postauksissa.
Kommentit eivät tosiaankaan valitettavasti siirry uuteen blogiin, joten kaikki kysymykset kannattaa tämän lauantain jälkeen malttaa uuteen blogiin asti, jossa pystyn niihin sitten taas vastaamaankin.
keskiviikko, 6. tammikuu 2010
Onni onnettomuudessa ja uusi tukka
Hahaa. Mulla oli oikeesti alun perin suunnitelmana, että olisin hieman jekuttanut teitä tätä uutta tukkaani koskien. Löysin nimittäin äitini kätköistä yhden lyhyen vaalean peruukin ja etenkin kun pari lukijaa kyseli tukkavärikuvan yhteydessä, että olenko mennyt blondaamaan hiukseni. Huijausaikeeni kuitenkin kariutuivat koska en malttanut enää olla esittelemättä oikeaa lopputulosta eikä kuvien ottaminenkaan kiinnostanut nyt lainkaan, kuten tämän postauksen kököistä peilikuvista voitte huomata.
Mulle muuten sattui pieni onnettomuus napsiessani noita kuvia vessassa. Katsomatta tarkemmin kuvittelin vessanpöntön kannen olevan kiinni ja nojauduin siihen polvellani. Ja kuinka kävikään.. Jalkani humahti polvi edellä pönttöön reiteni ja sääreni iskeytyessä kipeästi reunoihin. Minulla oli kamera kädessäni, mutta onnistuin onneksi pitelemään siitä tiukasti kiinni ja kaatuessani kohti kylpyammetta sain otettua vapaalla kädelläni hieman vastaan. Säikähdin ihan pirusti. en itseni vaan kameran vuoksi. Olisi siinä ollut vakuutusyhtiöön selittelemistä.. "no mä koitin kuvata omaa tukkaani vessassa ja putosin vessanpönttöön ja siinä rytäkässä hajosi muutaman tonnin kamera." Nice. Onneksi kävi hyvin ja ainoa kolhuja saanut on minä. Ihmeellisesti säästyin pahemmilta mustelmilta vaikka reidessä ja sääressä isot kivuliaat alueet onkin. Tekevälle sattuu, eiks niin?
Mutta sitten siihen tukkaan. En taaskaan oikein tarkkaan tiennyt Maikulle mennessäni, että mitä tahtoisin, mutta yhdessä tuumimalla sitä aina päästään minua täydellisesti miellyttävään lopputulokseen. Tässä on nyt vaan yksi versio siitä millä tavoin nuo karvat voi päähän järjestellä. Muita variaatioita sitten sitä mukaa, kun niitä tulee.
Eli pituus jätettiin päältä aika entiselleen ja ajeltiin sivut lyhyiksi. Toiselta puolelta lyhyt osuus on isompi kuin toiselta. Taaksekin jätettiin tollanen lätkä-takatukka tuomaan hieman pehmeyttä. Väri ei hirvittävästi muuttunut vaan hiukset ovat edeleen melko tumman ruskeat. Pitkiin osiin laitettiin sekaan mustia raitoja tuomaan hieman väriin ryhtiä. Kun vetaa etutukan noin päin kuin kuvissa, paljastuu tuo pienempikin sänkialue, mutta sen saa myös piiloon vaihtamalla etutukan suuntaa. Ajattelin myös opetella vääntämään tuosta jonkunlaisen mielenkiintoisen torttukampauksen, jotta aina ei tarvitsisi piilotella naamaa tuon reuhkan alla. Katsotaan mitä kaikke opin tuon kanssa tekemään. Mutta tykkään tukasta itse aivan villisti ja syy on nimenomaan sen muunneltavuus. Se taipuu siististä ja sileästä lookista aina melkoisiin kasari-punk fiiliksiin. Just mahtavaa. Mitä ihmettä nainen tekisi ilman ihanaa, taitavaa ja idearikasta kampaajaa? Olis ainakin pulassa. Ja mahtava Maikkuhan löytyy siis Porin Hiusmuotoilukeskus Glazesta, kun sitä taas joku kuitenkin kysyisi.
Tiedän, että sillä puolen ruutua moni taas miettii, et "kamala" ja "ei yhtään naisellinen" ja monen mielestä mulle sopis paremmin pehmeemmät ja tyttömäisemmät frisyyrit. Miespuolinen ystäväkin totesi tukan nähtyään vain, että "tyly". Ja onhan se totta, että ei tää maailman tyttömäisin tukka ole, mutta kuka sanoo, että pitäisi ollakaan. Lyhyet ja jskus aika rajutkin kampaukset on kuuluneet mun tyyliin jo vuosia ja vuorotelleet sulassa sovussa pehmeämpien ja naisellisempien lookkien kanssa. Mulle tulee aina jotenkin tosi skarppi ja voimakas olo, kun käyn kampaajalla ja saan pitkäksi venähtäneen pehmotukan jälleen rajumpaan rokkikuosiin. Pukeutuminenkin usein elää hieman sen mukaan millainen vaihe sattuu kampauksessa olemaan. Mutta ehkä tällä kertaa mun pitäisikin koitta rohkeasti yhdistää tähän ilmeeseen jotain tosi naisellista. Saa nähdä mitä seuraavina viikkoina eksyy päälle..
Mitäs sanoo raati? Mun aiempia tukkahommia voi vilkuilla kategoriasta Tukkahommia. (yllättävää..)
Ja sitten aiheeseen 2 eli Indiedays. Ajattelin vastata tänään saamaani kommenttiin ihan näin postauksessa, niin ei jää keneltäkään huomaamatta.
Ei sitä varmasti hoksannut moni muukaan. Veerahan esitti asian niin kuin olisi kyse vain nettiosoitteen muuttumisesta. Ei maininnut sanallakaan, että kyse on nyt siitä, että hän alkaa kaupalliseksi bloggaajaksi. Jatkossa kannattaa kuitenkin muistaa, että teksti on kaupallista ja vaatehehkutukset ovat jatkossa todellisuudessa mainoksia.
Veeralle tiedoksi, että palkka tai palkkio eivät ole "luottamuksellisia asioita". Ethän sinä mitään salaista työtä tee, vaan kirjoitat mitä ryysyjä puet päällesi milloinkin. Sellaisesta puuhasta tienattavat pennoset voi ihan vapaasti ilmoittaa.
Mielenkiintoista toki, että teet tuon kaiken ikään kuin lyhdyt sammutettuina. Mitähän sinä nyt oikein haluat salata?"
maanantai, 4. tammikuu 2010
Uusimmat uutiset
Kuten moni on jo saattanutkin huomata, uuden blogin toiminnan kanssa on ollut vielä pientä probleemaa. Jotta kaikki saataisiin toimimaan kuin rasvattuna, on Indiedaysin johtoporras päättänyt lykätä lopullista muuttoa viikolla eteenpäin, jotta serveri saadaan kestämään suuret liikennemäärät. Noista teknisistä haasteista johtuen jatkan bloggaamista täällä Vuodatuksessa vielä tämän viikon ajan. Mutta tuskinpa se ketään haittaa. Samat jutut ne on kerroinpa ne täällä taikka uudessa osoittessa.
Kävin tänään muuten kuvan mukaisessa operaatiossa. Ihminen ei kyllä todellakaan ole kauneimmillaan meikittömänä ja tukka vedettynä värillä pitkin kupolia. :D
Lopputuloksesta kuvia toivottavasti huomenna, jos vaan joku ehtis niitä valoisan aikaan nappailemaan.
Tällä viikolla suunitelmissa postata myöskin vihdoin ne marras- ja joulukuun kuukausikäräjät ja kotikotoa löytyi albumeista lisämateriaalia mun todella "tyylikkäästä" nuoruudestani, joten niitä kuvia ajattelin hihiteltäväksenne laittaa. Teini-Veeran tukka- ja pukeutumistyyliä on jo aiemminkin ollut esillä ja ne postaukset löydät kategoriasta Tuhlauksen salattu menneisyys.
sunnuntai, 3. tammikuu 2010
Tuhlaus sanoo Vuodatukselle hei hei!
Heipä hei! Tulin aan ilmoittelemaan, että seuraava postaus onkin sitten vasta uudessa osoitteessa tyyliametsastamassa.indiedays.com joka siis aukeaa maanantaina. Sunnuntaina ei ole lupaa enää postata tänne vanhaan blogiin, kun sisältöä siirrellään.
Ja kuten jo aiemmin kerroin, vanhojen postausten kommentit eivät tule siirtymään postausten mukana. Mikäli siis olet jättänyt jonkin kysymyksen, johon et ehtinyt saada vastausta täällä vanhan blogin puolella, niin pistä mailia (vielä toistaiseksi osoitteeseen [email protected]) tai tuuppaa kysymys uudelleen uudessa blogissa.
Ja sitten kun uuteen blogiin päästään, niin kertokaahan ihmeessä mielipiteitänne bannerista ja ulkoisesta olemuksesta muutenkin!
Nähdään maanantaina uudessa paikassa!
PS. Uuden osoitteen myötä nimi Tuhlaus jää ainakin osittain historiaan ja alan käyttää blogissa oikeaa nimeäni. Eli hei vaan kaikille, nimeni on Veera. :)