Ihana aurinkoinen lötköilypäivä meneillään. Käytiin murun kanssa survomassa kuvut täyteen maukasta ruokaa ravintolassa ja kieriskeltiin sen jälkeen kotiin ruokalevolle. Meinasi olla hieman hankaluuksia keksiä ruokapaikkaa, sillä kaupunki oli ihan täynnä ihmisiä ja samaten kaikki ravintolat. Torilla ja käviksellä taaperrellessa kiljahtelin kateellisena kaikkien pikkutyttöjen Hello Kitty ilmapallojen perään, niitä tuli vastaan koko ajan vaan toinen toistaan hienompia. Olisin ehdottomasti halunnut sellaisen hologrammi-Kitty-pallon!

Ensimmäisessä ravintolassa, johon mentiin katsastamaan tilanne, oli tarjolla vappulounas noutopöydästä. Kysyessäni tarjoilijalta, mitä noutopöydästä löytyy ei hän osannut vastata, vaan meni kysymään toiselta tarjoilijalta. Kolme tarjoilijaa paikalla, eikä yksikään tiennyt mitä heidän lounaspöydästä löytyy, vaan asiaa piti mennä kysymään keittiöstä asti. Ei antanut ihan hirveän hyvää ja ammattitaitoista kuvaa kyseisistä ihmisistä tai koko paikasta, joten nihkeyden ja huonon valikoiman vuoksi suunnattiin seuraavaan paikkaan.


Ravintolan ja ruoan metsästys sujui rennosti seuraavanlaisessa asussa.

1241185560_img-d41d8cd98f00b204e9800998e


  • t-paita/Seppälä, Nykänen & Frigren
  • hame/Lindex.
  • bleiseri/Share, kirppikseltä. Tämä on niin paras kirppislöytö ikinä! 2€ ja köy lähes kaiken kanssa. Tämä ja nahkarotsi ovat kaikki takit mitä kesäksi tarvitsen.
  • verkkoavokkaat/Vagabond Mua hieman pelottaa, että nämä on puolipohjallisista huolimatta liian isot. Kävely oli hieman epämiellyttävää, kun tuntui et popot tippuu jalasta. Nyyh. En haluis laittaa niitä myyntiin.
  • laukku/Capo Verso, Sokos. Rakkaslaukku, joko se on käynyt selväksi?
  • salamakorvikset/JC.
  • aurinkolasit/Ray-Ban Wayfarer

Mua ärsyttää ihan hirveästi, jos ravintolassa tarjoilija ei osaa hommaansa. Saan näppylöitä, jos tarjoilijalla ei ole esimerkiksi hajuakaan mikä ruoka kuului kenellekin vaan hän huutokauppaa niitä seuruelle pöydän päästä ja vielä kenties pahentaa tilannetta sillä, että ei edes vaivaudu tarjoilemaan lautasia kunkin asiakkaan paikalle, vaan pistää ne tulemaan ruokailijalta toiselle kuin viestikapulan. Olen nipo, tiedetään.

Toisessa kokeilemassamme paikassa  puolestaan en ollut allergikkona halukas maksamaan 36 € kovin kala-painotteisesta menusta. Ei oikeasti viitsi maksella kauheata hintaa, kun sitten joutuu kuitenkin alkupaloissa mussuttamaan lähes pelkkää salaattia eikä pääruokaakaan pääse valitsemaan, vaan olisi tyydyttävä siihen ainoaan tarjolla olevaan ei-vedenelävään. Nälän jo yltyessä hurjaksi päädyttiin sitten ravintola Sahaan. Hyvää oli ja ähky tuli.

Huomaattehan, että tältä päivältä on alla toinenkin postaus!