Siis voi apua. Mä olen ihan liikuttuneena lukenut täällä teidän edelliseen postaukseen jättämiä kommentteja. Ne oli niin ihania, että mua alkoi jo ihan nolottamaan. Jos olis kisa, jossa etsittäis blogia, jolla on ystävällisimmät ja kivoimmat lukijat, niin voitto napsahtais ehdottomasti! Oli tosi kiva huomata todeksi se epäilemäni asia, että blogillani on todella monen ikäisiä lukijoita. Oli mielenkiintoista lueskella, että minkälaisia tyyppejä siellä ruudun toisella puolella oikein on ja tulitte edes pikkuisen tutummaksi. Kävin myös vilkaisemassa kaikkien teidän blogit, jotka olitte sellaisen kommenttiine linkittäneet. Yksi asia, joka kommenteissanne hieman hämmensi minua oli se, että moni mainitsi, että tykkää lukea "aikuisen naisen" kirjoittamaa tyyliblogia. Hui! Aikuinen, minäkö? Kai se on pikku hiljaa alettava hyväksymään, et kolmekymppiä lähestyy ja 27 on jo ihan aikuisen ihmisen ikä. Miksi musta ei kuitenkaan tunnu kauheen aikuiselta? Milloin alkaa tuntua siltä, että voi karaokessa kajauttaa ilmoille Koivuniemen Aikuisen naisen ilman pientäkään iroanian häivää? (tarkemmin ajatellen se hetki ei ehkä koita koskaan.. mutta tajusitte ehkä mitä tarkoitan..) Mutta joka tapauksessa, suuren suuret kiitokset kivoista kommenetista. Jos mulle ikinä tulee sellanen päivä, et tää bloggaaminen alkaa tympimään tai tunnen itseni rumaksi ja tylsäksi läskikasaksi, niin mä sit palaan ton kommenttiboksi ääreen, niin eiköhän se piristä. :)

Sitten eilisen päivän työasuun. Vaikka lauantait onkin mulle ihan normaaleja työpäiviä, suhtaudun mä niihin aina vähän sillä asenteella, että "nyt on viikonloppu, nyt saa relata" ja se pätee myös pukeutumiseen. Halusin jalkaani housut, jotka mahtuvat ulkoiluhousujen alle, koska olin menossa töihin kävellen, enkä jaksanut raahat kummoista vaihtoasua mukanani, joten päädyin tittididii!!!  jumppahousuihin!! Kyllä, ostin viime viikolla Henkkamaukalta uudet mustat caprimittaiset löysät jumppapöksyt ja koska ne eivät sairastamisen vuoksi olleet vielä päässet kulumaan urheiluhommissa, totesin niiden olevan ihan jees siistin näköiset jopa töihin. Studiossa heiluminen on etenkin lasten kanssa melko hikistä puuhaa välillä, joten tollanen kepeä ja joustava vaatetus on kuvatessa ihan omiaan. Mä en ollenkaan kestä kaikkea sitä kyykkimistä ja ryömimistä farkuissa.

• trikoopöksyt/H&M
• pusero/Benetton
• ballerinat/Björn Borg
• kaulakoru/H&M
• rannekoru/ei mitään muistikuvaa alkuperästä
• koivet ja käsivarret/lainattu kalkkilaivan kapteenilta

Tollanen yöpuvustakin käyvä rentoiluasu naamioidaankin sitten astetta asiallisemmaksi lisäämällä mukaan hieman koruja. Kun kaulassa killuu jotain runsasta ja värikästä, ei kukaan huomaa katsella, että jalassa on sporttipöksyt. Ja jos huomaakin niin who cares, kunhan vaan itsellä on riittävän siisti ja fiksu olo. Alla vielä hieman tarkempaa kuvaa kaulakorusta (+ mun nassusta).

Tykkään tuosta korusta ihan hirmuna, vaikka se ei väritykseltään olekaan kaikkein ominta minua. Mua on tuon vuoksi alkanut jopa hieman kiehtoa tollanen raikas turkoosi, vaikka tunnustaudunkin edelleen vankaksi kaiken sinisen vihaajaksi. Mut voiskohan siitä vihasta joustaa sen verran, et julistais turkoosin sinisten heimoon kuulumattomaksi? Olenhan mä jo opetellut käyttämään violettiakin. Sain muuten joskus kommentin, jossa lukija suositteli mua kokeilemaan sähkönsinistä. Mä tiedän, että periaatteessa se vois jopa sopiakin mustan tukkani kanssa, mutta mä en vaan pysty. En voi kuvitellakaan päälleni sinistä missään muussa kuin farkkujen muodossa. Se on vähän kuin kahvi, en edes suostu maistamaan.

Mut hitsi, kyllä se pikku hiljaa hiipivä kevät on vaan ovela kaveri. Värit alkaa koko ajan kiinnostaa vaan enemmän ja enemmän ja eilen illalla kun tehtiin kavereiden kans lähtöä baariin, niin mua harmitti ihan vietävästi, ettei mulla ole kaapissa minkään muun värisiä bilekamppeita kuin mustia. Päädyin sit mun perinteiseen baariunivormuun jälleen kerran.. lateksilegagrit jne.. Nyt kun mä katson esim. näitä tän postauksen kuvia, niin kyllä sitä vaan mimmi näyttää itsekin kumamsti aurinkoisemmalta, kun yllä on muutakin kuin mustaa. Kevät, mikä ihana tekosyy ostaa uusia vaatteita! Mä haluan jotain jaden vihreää ja keltaiset korkkarit (joo mä tiedän, et mulla on jo yhdet tai kahdetkin, mut malli on väärä, ihan totta!), jonkun ihanan pinkin kesämekon ja värikkäitä koruja! Ei kyllä toi pinkki mekko tais nyt mennä jo liioittelun puolelle..

Pitäis lähteä moikkaamaan kaveria tohon lähikuppilaan ja mulla on nyt ihan sellanen olo, et mä pakkaan tavarani keltaiseen käsilaukkuun!