Tilipitäppitippitäppi.. Mä olen pyöritellyt tätä konetta sylissäni nyt pitkin iltaa tarkoituksena postata blogimiitistä, johon osallistuin lauantaina, mut en vaan yhtään tiedä mitä kirjoittaisin. Raportteja lähes 40 muotibloggaajaa samaan paikkaan koonneesta tapahtumasta on nähty eilisen ja tämän päivän aikana useassa blogissa, ja kaikki ne lukeneena tuntuu, ettei itsellä ole paljoa lisättävää. Yritän kuitenkin unohtaa nuo muiden postaukset, sillä veikkaan teidän lukijoiden joukossa olevan jokunen sellainenkin joka ei välttämättä seuraa kyseisiä blogeja. Tästä tulee sit pitkä sepustus.. tänään ei vaan referointitaidot ole oikein huipussaan.

One for all, and all for shoes!

Kysessä oli siis lähinnä muotibloggareita paikalle kerännyt miitti, jonka pääkoordinaattorina toimi super-ahkera Anna blogista Mungolife. Idea miittiin syntyi heti alkuvuodesta, kun keskustelut bloggaajille tarkoitetulla anonyyminurkka-foorumilla oli saatu käyntiin. Itseäni hieman tuollainen usean kymmenen hengen miitti arvelutti, mutta halusin ehdottomasti nähdä muutamia jo entuudestaan tuttuja tyttöjä, kuten Salla, MouMou ja Nelliina, ja ilmoittautuneiden joukossa oli myös muutama muu, jotka blogiensa perusteella halusin tavata, joten päädyin osallistumaan. Etukäteisahdistuksestani huolimatta ilta osottautui melko mukavaksi ja huomasin pelänneeni vieraampia tyttöjäkin ihan turhaan. Jotenkin vaan tuollaiset isojen kanalaumojen kokoontumiset aiheuttaa minussa pientä varautuneisuutta etukäteen, mutta onneks mä aina jotenkin ihmeen kaupalla onnistun olemaan melko sosiaalinen. :D

Miitti alkoi omalta osaltani jo siitä, kun poimin Focus on Fashionin Sallan kyytiini Forssasta ja ehdimme tarkastaa pari vaatekauppaa Itäkeskuksessa ennen eksymistämme Ruoholahteen. Ruoholahdessa tapasimme osan porukasta ja suuntasimme Warehouse Brand Outlettiin toiveenamme tehdä jotakin löytöjä. Jotkut siinä jopa onnistuivat, mutta itse lähdin paikalta tyytyväisenä tyhjin käsin. Esim. kaikki ne harvat kengät, jotka minua valikoimasta miellyttivät, olivat sellaisia jotka jo omistan. Yhdet rokkipinkit Biancon nahkaiset stilettikorot olisin voinut kokoelmani jatkoksi hyväksyä, jos kokoani olisi vielä ollut jäljellä. Mutta, olen nollatulokseen siis enemmän kuin tyytyväinen. Kuten MouMou asian putiikissa ilmaisi "Jos mä en löydä täältä mitään, se tarkoittaa, ettei mun tarvii tänään ostaa mitään!". Suurilta viisauksiltakaan ei siis vältytty. ;D



Täytyy hieman nolona todeta, että seuraan sen verran harvoja blogeja itse, että lähes puolet paikalla olleista oli minulle aivan uusia tuttavuuksia, enkä nopsan nimikierroksenkaan jälkeen pysty vielä yhdistämään ihan kaikkia naamoja, nimiä ja blogeja, etenkin kun aika ei mitenkään riittänyt siihen, että olisi yrittänyt tosissaan tutustua jokaiseen paikalla olleeseen. Muutaman kiinnostavan uuden blogituttavuuden kuitenkin löysin ja Blogilistan omat suosikit saikin heti eilen lisää mittaa. Täysin uusiin mukaviin tuttavuuksiin kuului mm. yllä olevassa kuvassa vasemmalla näkyvä Eliiina blogista Fashion diary by me. Rusettipäisen söpöläisen, eli Nadjastrangen blogia nimeltä Are you feeling fashionable olen puolestaan seuraillutkin jo hetken aikaa.

Virallinen osuus alkoi siinä vaiheessa, kun tallustelimme WTC:ssa sijaitsevaan Papa Giovanni ravintolaan nauttimaan HOK Elannon meille sponssaamasta pasta-illallisesta. Olen suuri pastan ystävä, joten nautin pöydän antimista kovasti. Viettäessäni muutama vuosi sitten enemmänkin aikaa Helsingissa, olikin Papa Giovannin Spaghetteria suosikki lounaspaikkani. 40 hengen porukalla on mahdotonta ruokailla niin, että pääsisi vaihtamaan ajatuksia kovin monen kanssa, mutta onnekseni minua vastapäätä osui Polka dots blogista tuttu Jonna, jonka kanssa juttua riitti heti alkumetreiltä asti. Olinkin miettinyt jo lähes hänen bloginsa alkumetreistä asti, että siinä on yksi niitä bloggareita, jonka oikeasti haluaisin tavata. Toivottavasti ei jäänyt ainoaksi kerraksi!

 

Ihan totaalinen ladies night ei sentään ollut kyseessä, vaan seuraamme sulostutti kaksi urheaa mies-bloggaajaa Mintun vieressä poseeraava Vesa sekä SKT-groupia edustamassa ollut Pintaa-blogia kirjoittava Mikko. Huomatkaa molempien poikein tyylikkäät propelit eli mirrit!


Ruokailun jälkeen ilta jatkui kotibilehengessä käyttöömme vuokratulla Kurkimäen korttelitalolla. Päiväsaikaan kyseinen paikka palvelee lapsia ja nuoria musiikinopetuksen merkeissä, mutta tilat soveltuivat varsin mainiosti myös tyttölauman höpöttelyyn. Eikä siltä musiikiltakaan toki vältytty, sillä ainakin muutama bloggaaja asteli urheasti mikin eteen ja kajautti ilmoille sulosäveliä karaoke-masiinan säestyksellä.

Jos mä oikein muistan, niin se taisi olla joku Sharonin kauniisti luikauttama slovari, joka sai minut ja Silverin ryntäämän tanssilattialle yläasteslovarikoreografiat mielessämme. :D Mitenkään kauheen herkäksi ei tunnelma päässyt molempien ulvoessa vaan naurusta. Tilanteen ikuisti paparazzimaisesti Minttu.

 

Paparazzeista ei tässä häppeningissä todellakaan ollut pula, vaan salamat räiskyivät koko illan tasaiseen tahtiin.


Yläasteajoilta tutut ysärihitit houkutteli tanssilattialle ainakin Jonnan ja MouMoun. Toivottavasti Jonnan polvet säästyivät mustelmilta vaikka Backstreet Boysin Get Down biisin koreografia vaatikin tyylikkäitä lattiakosketuksia. :)


Saimme kokea melkoista joulu-fiilistä, kun Anna jakoi sponsorien ystävällisesti täyttämät goodie bagit. Oman punnitukseni mukaan kaikki saamani kamppeet painoivat yhteensä lähes 3,5 kg!Mä en tule tarvitsemaan tukkatöhniä seuraavaan pariin vuoteen.

Pussin sisällöstä saatte hieman tarkempaa kuvausta varmaankin huomenna, jolloin olen ehkä jo ehtinyt muutamaa tuotetta kokeilemaankin. Tukkatuotteista kuitenkin oli lähinnä kyse sillä meitä oli lahjomassa mm. sellaiset tahot kuin L'oreal ja SKT-group.

Pientä ohjelmanpoikastakin paikalla oli, kun kisasimme parhaasta jätesäkkistailauksesta kera catwalk-esiintymisen. Itse tulin pihalta turisemasta vaiheessa, jossa muut jo järkkäytyivät jonoon esiintymistä varten, mutta ehdin kuin ehdinkin stailaamaan itseni noin minuutissa kisakuntoon. Mustat taskuilla varustetut mekot ovat minua omimmillani, joten sellainen syntyi tuostakin wet look-matskusta.



Pahoittelen kovasti, mutta matkaan ei sattunut halterneck-tissiliivejä, joten olkaimet vilkkuivat aika ikävästi rikkoen mun omia pukeutumissääntöjäni. :D Säkkimäisyyttä säätelin hieman taakse solmitulla vyöllä ja kokonaisuus kruunattiin dramaattisella päähineellä. Alta voit tsekata oman suosikkini Sallan sekä kanssani jaetun ykkössijan napanneen Lauran upeat kokonaisuudet.

kuvat by Valtteri


Mun oikeasta päivänasustani ei sit tietenkään sattunut kameraan minkäänmoista kuvaa. Mut jos se nyt jotain kiinnostaa, niin olin liikenteessä jotakuinkin samassa asussa kuin tässä postauksessa.  Päällä oli siis kaikista kiiltävimmät wet lookkini, Ginan violetti pitkä toppi, Espritin neule. Asusteet ja kengät voitte bongata tuosta jätesäkkikuvasta, eli Biancon violetit korkkarit ja kaulassa ketjuja Lindexistä ja Indiskasta.

Tässä vielä esillä lähes koko ryhmärämä. Kuvasta kiitokset Annan kuvaajana toimineelle poikkikselle, Valtterille! Montako tuttua bloggaajaa bongaat?

 

Tuollaisella etuvarustuksella ja viehkolla katseella luulisi irtoavan keskiaukeama ainakin Hymy-lehdestä. :D Kyseessä kuitenkin MouMoun onneksi ihan vaan hetkelliset jätesäkki-implantit, jotka saa halutessaan pois ilman kirurgin apua.

Osa porukasta poistui paikalta jo puolen yön maissa, kun taas osa meistä suuntasi vielä hetkeksi baareilemaankin. Täytyy kyllä sanoa, että siltä osin se oli virhe, että Onnela ei vaan ole paikka minun mieleeni. No, onneksi seura kuitenkin paikkasi baarin aiheuttaman epämiellyttävyyden. :D

Sopisko mulle niitä aiemmin nähtyjä karkkilaseja paremmin nuo Saaralta lainatut kekkoset? :D

Sain kallistaa pääni tyynylle Tara Banxxin luona ja olenkin siitä tosi kiitollinen. Ainakin oman kokemukseni mukaan taxin jonottaminen Helsingissä lauantaiyönä vie jonkin aikaa enemmän kuin varttitunnin, joten oli mukavaa säästyä siltä hytinältä.

Ilta oli kaikin puolin hauska, mutta myös raskas kun koko ajan piti niin kovasti tutustua. Aamulla ryytynyt Tuhlaus näyttikin sitten tältä:

Isoimman kiitoksen tuosta kamaluudesta saa kyllä kavereideni neljä kissaa. Vietin heillä sunnuntaina aamulla muutaman tunnin, mutta edes allergialääkkeet eivät onnistuneet taistelemaan silmäni puolesta. Kuvasta ei välity frankenstein fiilis edes puoliksi niin hienosti kuin peilistä, turvonnut sarveiskalvo rules!

Että sellanen ilta.. Kiitokset kaikille mukana olleille ja erityisesti Annalle kauheesta vaivasta jonka homman eteen näit!