Huomenna pitäis jaksaa palata töihin, mutta onneksi luvassa ei ole yhtään kuvausta, vaan palaveeraamista ja koneella istumista. Perjantai ja lauantai sitten hieman jännittääkin, sillä pitäis ajella Tampereelle ja luvassa on paljon studiossa huhkimista. Ja kuinka paljon noihin hampaisiin mahtaakaan sattua autolla ajaessa, jos on epätasainen tie! Apua! Tänään piti sitten testata ihmisten pariin paluuta käymällä kaupassa hieman omaa lähikauppaa kauempana. Eli suuntasin ihan kokonaista kahden korttelin päähän hakemaan täydennystä tyhjyyttä kumisevaan jääkaappiini. Jo pelkkä suihkussa käyminen ja pukeminen otti ihan suunnattomasti kunnon päälle, joten voitte kuvitella, että se pari korttelin kävely tuntuikin sitten jo lähes maratonilta. Ei ollut kuntohuippu ajoitettu ihan just näihin kisoihin..

Kauppamatkalla sattui silmiin kävelykadulla sijaitsevan ostoskeskuksen Miinus Viirus-kampanjan julisteet, joten olihan sitä poikettava sisällä. Vähäiset voimat piti kuitenkin keskittää ainoastaan yhteen putiikkiin, joten kipitin suurin toivein tsekkailemaan Biancon -75% kiljuneita hyllyjä lahjakorttini mielessä kiiluen. Eikä ollut turha reissu, ei. Olin tiiraillut tänään löytämiäni saappaita jo aiemminkin, mutta karmea hinta oli satasen lahjakortista huolimatta kuuman rakkautemme esteenä. Siinä jonkun ajan takaisessa "mihin käyttää lahjakorttini"-postauksessa nämä saappaat eivät kuitenkaan esiintyneet siitä syystä, että niitä ei löytynyt firman nettisivuilta. Mutta nyt ne ovat minun!!!
1953237.jpg

Harmaat nahkasaappaat todella tukevalla ja paksulla korolla. Ihanat ruttu-yksityiskohdat tuossa jalkapöydän päällä ja varret just miellyttävän löysät ja ruttuiset. Ja mikä tietenkin parasta, ne ovat ainakin sovittelun perusteella todella miellyttävät jalassa. Näiden normaalihinta oli kauhistuttavat 139 € (ei siis kauhistuttavat nahkasaappaiksi, mutta kauhistuttava hinta tällaiselle monien kenkien hamstraajalle..), mutta tänään ne löytyivät alennushyllystä pohjassaan mitä kaunein hintalappu.... 50 €!!! En voinut kävellä onneni ohi. Nyt minulla on korolliset saappaat, joita saattaa jaksaa pitää korkonsa vuoksi ihan arkenakin ja kaiken lisäksi ne eivät ole mustat! Joo tosi kauhee repäisy oikein, kun onkin mustan sijaan harmaata. :) Mut kyllä ne mustien vaatteiden kanssa jo kummasti poikkeaa linjasta.

Minulle jäi siis vielä toinen mokoma jäljelle siitä lahjakortista, joten onnistuin siis sekä syömään kakkua, että säästämään sitä. Ja olo kohentui aivan selvästi ihan pikkuisen, kun aloin miettimään, että minkä vaatteiden kanssa nuo vois huomenna jalkaansa laittaa. Mutta todellisuus voi kyllä olla se, että sen askeltaessa tuntuvan hammaskivun vuoksi minun on vielä toistaiseksi käytettävä tennareita tai muita sellaisia kenkiä, joilla voi hiipiä todella pehmeästi. Eli uudet ihanaiset joutuvat varmaan vielä hetken aikaa odottamaan ulkoiluttamista.

Pyytelin tossa edellisessä postauksessa teitä esittämään mieltänne askarruttavia kysymyksiä ja jotainhan sinne kommenttiboksiin tippuikin. Pääasiassa kyseessä oli kuitenkin sellaisia asioita, jotka vaativat ruotimiseensa sitten ihan kokonaisen postauksen. Pyysitte lisätietoa mm. seuraavista asioista:
  • avomieheni tyyli
  • viiden suosikkiblogini esittely
  • 10 rakkainta kenkäpariani
  • tyylimokani
Tuota muruni habituksen esittelyä olen harkinnut jossain vaiheessa jo aiemminkin, mutta sellaista ei ole näkyvissä vielä ainakaan niin kauan kun ukko viilettää reissussa tuolla pohjosessa. Kun tahdon kuitenkin kuvata joitakin sen rytkyjä ihan sen itsensä päällä, enkä pelkästään henkarissa. Eli, jos ei sillä ole mitään asiaa vastaan, niin eiköhän asiaa jossain vaiheessa hieman sivuta.

Kenkäjutuista en saa koskaan tarpeekseni, joten lempparit vois hyvinkin esitellä. Tyylimokat voi ikävä kyllä jäädä sanallisen kuvailun asteelle, sillä mulla on itsestäni tosi vähän sellaisia kuvia vuosien varrelta, joissa näkyisi myös vaatteet. Kaikki kuvat on siis enenmmän sitä itse itsestäni ottamia naamaotoksia. Mutta voisin kyllä skannata nähtäväksenne sellaisen albumin sisällön, johon olen kerännyt vuodesta 1997 alkaen itse itsestäni ottamia kuvia. Olen mennyttä tukkamuotiani esitellyt yhden postauksen verran aiemminkin, mutta koska sitäkin kommenteissanne pyydettiin, niin tuon mustan albumin sisältö voisi valottaa asiaa hieman lisää. Koska tukkani pätkittiin melkoisen lyhkäiseksi, jo minun ollessa 14 v, ei mitään kultakutrikuvia varmastikaan ole luvassa, mutta voin vakuuttaa, että monenmoista on vuosiin mahtunut. :)

Jotta tämmöstä tänään...  Saavatko uudet kaunottareni kannatusta teitä?