Jos mun täytyisi valita yksi asukokonaisuus koko loppuelämäkseni, niin tämän päiväinen vaatetus liippaisi aika läheltä. Mä ole niin rakastunut ajatukseen mustista mukavan tuntuisista vaatekappaleista, jotka voi muuntaa päiväkäytöstä bileisiin asusteita vaihtamalla. Tällaiset vaatteet tekevät matkalle pakkaamisestakin äärettömän helppoa. (tai niinhän sitä luulis, mut ei se ihan niin aina kuitenkaan mene..)
Tänään oli ihan perinteinen sunnuntai, eli pitkään nukkumista ja kiinnikasvaminen sohvaan. Vaatteet päätyivät päälleni kaverin soitettua ja pyytäessä treffaamaan hänet tuossa alakerran kuppilassa. Ja mitä olisi helpompi kiskoa päälleen minuutissa kuin kasa mustaa mukavuutta? Ei mitään. Kiireessä pukeutumisessa on tietenkin riskinsä.. huomasin nimittäin jonkin aikaa baarissa istuskeltuani, etä legginssini ovat nurin päin päällä, eli saumat törrötti ulospäin. :D Onneksi ne ei tuolta jalkojen sisäsyrjältä varmaan kauheasti näy muille.. toivon niin.
Tänään oli ihan perinteinen sunnuntai, eli pitkään nukkumista ja kiinnikasvaminen sohvaan. Vaatteet päätyivät päälleni kaverin soitettua ja pyytäessä treffaamaan hänet tuossa alakerran kuppilassa. Ja mitä olisi helpompi kiskoa päälleen minuutissa kuin kasa mustaa mukavuutta? Ei mitään. Kiireessä pukeutumisessa on tietenkin riskinsä.. huomasin nimittäin jonkin aikaa baarissa istuskeltuani, etä legginssini ovat nurin päin päällä, eli saumat törrötti ulospäin. :D Onneksi ne ei tuolta jalkojen sisäsyrjältä varmaan kauheasti näy muille.. toivon niin.
- legginssit (edelleen nurin päin)/Lindex
- trikoomekko/GT
- saappaat/Bullboxer, Ellos
- the perfect neule/Mamma
- paljettibaskeri/Asos
- kaulakoru/Lindex
- meikitön mörkönaama/Sunnuntai
Perjantaina täydellisyys pääsi töihin tämän juhannuksena nähdyn raitamekon kaveriksi asustettuna leveällä joustovyöllä kuten alla olevassa kuvassa. Tekee toki lantion seudusta melko muhekan oloisen, mutta sitähän se on todelisuudessakin, joten mitäs siitä. Ja toisaalta taas se luo hieman illuusiota vyötäröstä, kun tulee lisää tavaraa tuonne lanteille. Tällaisella kropalla optiset harhat ovat tärkeitä! :D
Nuo kuvassa näkyvät Biancon saappaat, jotka hankin vajaat pari viikkoa sitten, ovat olleet parasta mitä kenkäkaapissani on tapahtunut aikoihin. Käytin pelkästään niitä ostopäivästä aina eiliseen saakka, niin töissä kuin vapaallakin. Jalat eivät kipeydy saappaissa pätkääkään korosta huolimatta ja ne sopivat tyyliltään kaikkien niiden vaatteiden kanssa, joita tällä hetkellä eniten käytän. Olen niistä enemmän kuin onnellinen! Jos joutuisin valitsemaan yhdet ainoat kengät kaapistani, joita käyttäisin kunnes kuluvat puhki, niin valitsisin varmastikin nuo, koska ne käyvät sekä housujen, että mekkojen kanssa, niin arkeen kuin kekkeröintiinkin.
Syy miksi jouduin vaihtamaan eilen pitkän kuherrusviikon jälkeen toisiin kenkiin, oli se, että liukastuin töissä ja nyrjäytin nilkkani. Oli aika säikäyttävä tilanne: kaaduin n. 10 cm päästä tiskipöydän kulmasta. Jos olisin lyönyt siihen pääni olisi voinut käydä huonomminkin, nyt venäytin ainoastaan hieman nilkkaani. Tänään se on jo kestänyt hieman astuakin, mutta pitäydyn nyt muutaman päivän matalissa ja tukevissa kengissä. En vain millään malttaisi olla erossa ihanuuksistani.
Monet kyselivät tuolla edellisen postauksen kommenttiboksissa sitä, että mahtaisiko mammani neuloa noita ihanuuksia muillekin ja ihmiset olivat sitä mieltä, että hänen pitäisi laittaa pystyyn toiminimi. Asiahan on nimenomaan niin, että hän on käsityöalan yrittäjä ja tuo neuleiden suunnittelu ja valmistus on hänen toimialansa, tai no, yksi niistä. Minä en aio täällä blogissani sanoa juuta, enkä jaata esim. tuotteiden hinnoista tai tilausmahdollisuuksista, sellaisista asioista kiinnostuneet voivat kysellä niitä mammaltani hänen omassa blogissaan. Mutta sen tiedän, että tällä hetkellä hän on sen verran työllistetty, että pystyisi lupailemaan seuraavia tilauksia valmiiksi jonnekin ensi keväälle. Mitä neuleohjeisiin tulee, niin myös niistä voi kysäistä hänen blogissaan. Joidenkin suunnitelemiensa neuleiden ohjeita hän on antanut ja myynyt yleiseen jakoon, esim. käsityölehtien ja bloginsa kautta, mutta on varmasti myös monia malleja, jodien salat hän haluaa pitää itsellään. Jokatapauksessa, mammani tavoittaa osoitteessa http://broccoli.vuodatus.net/.
MouMou ja Freya muistivat minua seuraavalaisella tunnustuksella. Suuri kiitos siitä heille! Kiva tietää, että joku tykkää, sillä välillä ihmetteln kovasti kuinka te ihmiset jaksatte tänne aina palata, vaikka sisällössä ei ole omasta mielestäni ollut viime aikoina paljoa hurraamista, ei määrällisesti eikä sisällöllisesti.
Syy miksi jouduin vaihtamaan eilen pitkän kuherrusviikon jälkeen toisiin kenkiin, oli se, että liukastuin töissä ja nyrjäytin nilkkani. Oli aika säikäyttävä tilanne: kaaduin n. 10 cm päästä tiskipöydän kulmasta. Jos olisin lyönyt siihen pääni olisi voinut käydä huonomminkin, nyt venäytin ainoastaan hieman nilkkaani. Tänään se on jo kestänyt hieman astuakin, mutta pitäydyn nyt muutaman päivän matalissa ja tukevissa kengissä. En vain millään malttaisi olla erossa ihanuuksistani.
Monet kyselivät tuolla edellisen postauksen kommenttiboksissa sitä, että mahtaisiko mammani neuloa noita ihanuuksia muillekin ja ihmiset olivat sitä mieltä, että hänen pitäisi laittaa pystyyn toiminimi. Asiahan on nimenomaan niin, että hän on käsityöalan yrittäjä ja tuo neuleiden suunnittelu ja valmistus on hänen toimialansa, tai no, yksi niistä. Minä en aio täällä blogissani sanoa juuta, enkä jaata esim. tuotteiden hinnoista tai tilausmahdollisuuksista, sellaisista asioista kiinnostuneet voivat kysellä niitä mammaltani hänen omassa blogissaan. Mutta sen tiedän, että tällä hetkellä hän on sen verran työllistetty, että pystyisi lupailemaan seuraavia tilauksia valmiiksi jonnekin ensi keväälle. Mitä neuleohjeisiin tulee, niin myös niistä voi kysäistä hänen blogissaan. Joidenkin suunnitelemiensa neuleiden ohjeita hän on antanut ja myynyt yleiseen jakoon, esim. käsityölehtien ja bloginsa kautta, mutta on varmasti myös monia malleja, jodien salat hän haluaa pitää itsellään. Jokatapauksessa, mammani tavoittaa osoitteessa http://broccoli.vuodatus.net/.
MouMou ja Freya muistivat minua seuraavalaisella tunnustuksella. Suuri kiitos siitä heille! Kiva tietää, että joku tykkää, sillä välillä ihmetteln kovasti kuinka te ihmiset jaksatte tänne aina palata, vaikka sisällössä ei ole omasta mielestäni ollut viime aikoina paljoa hurraamista, ei määrällisesti eikä sisällöllisesti.
Itse aion olla tällä kertaa niin nihkeä, että en jakele merkkiä mihinkään eteenpäin, sillä tällä hetkellä mielessäni ei ole ainuttakaan blogia, joka jotenkin nousisi päässäni toisia mieluisemmaksi, enkä jaksa alkaa sellaisia väkisin keksimään. Olen itseasiassa viimeisten viikkojen aikana kokenut suurta väsymystä blogien lukemista kohtaan ja siivonnut suosikkejani blogilistalta todella rankalla kädellä. Luen edelleen montaa ja pidänkin monesta riittävästi jaksaakseni seurata, mutta jonkinlainen turtuminen ja mielenkiinnon väheneminen on itselläni ollut havaittavissa. Kyseinen blogiväsymys on heijastunut myös tähän omaan blogiin niin, ettei viime viikkoilna ole tullut kauheasti juttua. En usko kyseessä olevan mitään vakavaa, ja pysyvää mielenkiinnon laskua vaan kiinnostus sekä kirjoittamista, että muiden blogien lukemista kohtaan lähtee varmaan takaisin nousuun jossain vaiheessa. Ainakin tässä muutaman viikon sisään on luvassa sellaisia asioita, joiden tiimoilta varmasti riittää kirjoitettavaa, ja myös itseäni kovasti kiinnostavaa luettavaa!
Kommentit