Nythän siis periaatteessa olisi aikaa kirjoitella tänne postauksia vaikka jonoksi asti, mutta tämä tuntuukin olevan oikein astetta vakavampi tauti; minua ei nimittäin jaksa pätkääkään nyt kiinnostaa minkään riepujen ja rytkyjen ajatteleminen! Ei sitten yhtään. Eikö vaikutakin oudolta? Lääkärissä, apteekissa ja ruokakaupassa käyntikin tapahtui todella tyylikkäästi college-housuissa, nahkatakissa, lippiksessä ja tennareissa. Toivottavasti vastaan kävelleet tutut huomasivat roikottamani apteekin pussin ja ymmärsivät asian laidan, eivätkä luulleet mua ihan otteeni menettäneeksi. :) Tällä hetkellä rakkain ja tärkein kankaan pala on ehdottomasti äidilta muutama vuosi sitten saamani kashmir-peitto. Siihen on pehmeää, lohdullista ja lämmintä kääriytyä.
Ennustan, että pukeutuminen muuttuu esittelykelpoisemmaksi vasta joskus loppuviikosta jos vielä sittenkään. Muukin inspiraatio voi olla aika nihkeää, mutta jos jostain syystä saan jonkun ihme innostuksen, niin lupaan postailla.... Tai oikeastaan... laitetaanpa nyt ihan huvin vuoksi taas kyselytunti pystyyn, niin saan jotain tekemistä, jos olette ahkeria utelemaan.
Eli onko teillä mielessä jotain mitä haluaisitte tietää esim. teiniaikojeni tyylistä, kenkäkokoelmastani, lempivaatteistani, noloimmista asuistani, meikkitörttöilyistäni tms.. En ala rajailemaan tässä mitään kielletyjä aihealueita, mutta jätän sitten vain vastaamatta sellaisiin, joihin vastaaminen ei tunnu fiksulta näin julkisesti. Olen kerran aikaisemmin tehnyt ällaisen "haastattelupostauksen" ja se löytyy täältä.
Antakaa siis huomisillalleni tekemistä ja postaukselle tarkoitus ja jättäkää paljon mieleenne juolahtavia kinkkisiä kysymyksiä!
Kommentit