Edellisessä postauksessä mammani oli pukeutunut itse suunnittelemaansa ja neulomaansa pitkään neuletakkiin. Nyt puolestaan esittelen oman suosikkini äidin tekemistä neuleista. Kuvassa näkyvän isokauluksisen neuletunikan käsistään taivaallisen kätevä mammani neuloi viime talvena omien toiveideni mukaisesti. Lankana on ihanan ohut, mutta lämmin MohairLux. Neuleen loistava idea on, että siinä ei ole lainkaan saumoja, joten sen voi näin ollen pukea päälleen miten päin lystää. Esim, jos haluankin tunikan sijaan lyhyemmän neuleen, super-runsaalla kaluksella, joka yltää vaikka hupuksi saakka, niin käännän yksinkertaisesti neuleen ylösalaisin. (Kuva neuleesta ylösalaisin postauksen lopussa.) Omia toiveitani oli lähinnä tunikan pituus, hihojen mitta ja kauluksen runsaus. Kaikki nerokkuus on äitini ideoimaa.

Päivän asussa yhdistyi nyt sitten monta tämän hetkistä lempivaatettani ja asustetta. Pukeudun mustaan kunnes löydän jotain tummempaa...

• mohairtunika/ made by mun mamma
• kiiltävät trikoot/ JC. Näistä ajattelin ekan kerran sovittaessa, että olo on kuin Batmanilla, jolta puuttuu vain viitta, mutta pöksyjen päädyttyä aleen kokeilin uudestaan ja tuhlasin niihin 7,45 €. Nyt muutaman päivän kokemuksen jälkeenen raskisi riisua näitä lainkaan, niin ihanat ne ovat. Kävin tänään hakemassa samat trikoot vielä hopean harmaana. Niin se mieli muuttuu!
• ekan kuvan nilkkurit/ Tamaris, Ratsula
• toisen kuvan nahkasaappaat/ Bronx.
• kauan himoitsemani paljettibaskeri/ Asos
• kaulakoru/ Snö of Sweden. Valmistujaislahja poikaystäväni veljeltä tyttöystävineen. Tarkempaa kuvaa korusta alla.
• rannekello/ yli 20v sitten kuolleen Niilo-ukkini vanha, iki-ihana Seiko
• toisen kuvan pitkät nahkahanskat/ Seppälä

Tuo valmistujaislahjaksi saamani koru tulikin todella tarpeeseen. En omista montaakaan kaulakorua, koska vierastan niitä rintojeni vuoksi. Kaikki korut tuntuvat aina väärän pituisilta ja jäävät joko pomppimaan ikävästi tissien päälle, taikka sitten hautautuuvat jonnekin rintavaon uumeniin. Tässä kaulaketjukaunokaisessa kuitenkin sekä pituus, että paino osuivat siinä määrin nappiin, että korusta tuli kerta heitolla suuri suosikkini.

Loppuun vielä alkupäässä luvattu kuva tunikasta toisesta päästä päälle puettuna. Pusero on lantiomittainen ja kaulus todella runsas. Sen voi tosiaan ulos lähtiessä nostaa sitten vaikkapa hupuksi suojaamaan päätä. Kuva on hieman huttua, koska halusin saada tuon kaluksen erottumaan edes hieman. Toivottavasti saatte selkoa.

Oliko päivän asu liian musta teidän makuunne? Entä mitä mieltä neuleesta?