Tarjoilenpa edellisen postauksen jatkoksi vielä yhden asun. Olimme eilen juhlistamassa kavereidemme, jo aiemmin tapahtunutta, naimisiin menoa. Kyseessä oli muutaman kymmenen hengen bileet pienessä ravintolassa. Olin ensin aikeissa pukeutua edellisissä häissä käyttämääni, teetettyyn silkki-pitsi kolttuun, mutta se tuntui astetta turhan juhlalliselta tähän tilanteeseen, kun ei kuitenkaan oltu menossa esim. kirkkoon. Muutenkin tiedossa oli jäykistelystä vapaa ilta. Päädyin siis fiksuun ja siistiin asuun, joka sopi tasoltaan muruni tummat farkut ja liituraitaa yhdistelmälle, enkä tehnyt virhettä pukeutumalla liian "häämäisesti".

Kekkerit olivat loistavat. Koolla monia entisiä opiskelukavereita, suussasulavat tarjoilut, ja sopivan intiimi ja viihtyisä paikka. Koristelukin oli taiteiltu kauhuleffajulisteen tyylisen kutsun ilmeeseen sopivaksi mustine kynttilöineen ja pääkallokuvineen. Ehdottoman hauskaa oli! Illan ainoa ikävyys oli tunnin jäätyminen taksijonossa. Täällä kotikaupungissani en koskaan viikonloppuisin tarvitse taksia, joten en ole tottunut tuollaiseen kidutukseen. Mutta enemmittä höpinöittä, tässä tulee mun loimet:

• Musta kotelohame Kookai. Ostettu vuosi sitten Nizzan Galleries Lafayetten "hulluilta päiviltä"
• Vaalean ruskea kietaisupaita H&M
• Leopardikorkkarit on mun viime jouluinen lahja itselleni. Brasilialaisen Claudina merkin kaunokaisia tuo maahan ja myy Porilainen putiikki nimeltä Bonita. Vaikka ovat hankittu jo kymmenen kuukautta sitten, niin olivat muuten vasta nyt ensi kertaa jalassa. Ei ole löytynyt oikeaa tilaisuutta näiden käyttöön. :)
• Punainen satiini clutch on löytö Nizzan antiikkitorilta hintaan 12 €. Kotoisin ehkä 50-luvulta. Kullan värinen laukku tuntui asun kanssa tylsältä, joten piti hieman piristää, ja kengissäkin on pieni ripaus punaista.
• Kaulassa äidiltä saamani norsunluukoru, korvissa puhdasta rihkamaa ja ranteessa makean veden helmiä.

Seuraaviin häihin suunnataan kahden viikon kuluttua, silloin päälle pääsee taas tämä.