Olen totaalinen laukkufriikki, mutta en ole koskaan ajatellut jääväni kovasti jostain paitsi siksi, ettei minulla ole varaa ostaa satojen taikka tuhansien eurojen merkkiveskoja. Toki kuolaan esim. joitakin Diorin laukkuja ja haaveilen vaikkapa pienestä lottopotista, josta tuhlaisin heti ainakin yhteen kalliiseen laukkuun, mutta en siis koe merkkejä mitenkään autuaaksi tekeviksi. En siis haaveile esim. Mulberryn Bayswaterista, koska se ei ole mielestäni mitenkään kummosien näköinen kassi. Yleensäkään mitkään jonottaen saatavat "iik-mahtavat-klassikkolaukut" eivät oikein iske minuun, vaan tykkään laukuista ihan vain ulkonäön perusteella, enkä sen perusteella mitä julkkikset kantavat kätösissään.

Yksi minua suosiollaan ihmetyttänyt merkki on aina ollut Louis Vuitton En ole koskaan ymmärtänyt mitä ihmiset näkevät etenkin niissä monogrammi kammotuksissa. Ainoa sellainen perus ruskealla monogrammikuviolla varustettu kapistus, jota suostuisin käyttämään olisi sellainen legendaarinen vaatekaappimallinen matka-arkku. (mikäli tekisin sellaisia matkoja, että arkullinen vaatteita olisi tarpeen) Ihailin sellaista Edith Piaf elokuvassa ja piti heti etsiä kuvia netistä. Luxurious!

Pointti oli siis, etten ole koskaan pitänyt LV-käsilaukuista, en yhdestäkään. Mutta eksyin tänään selailemaan Vuittonin sivuilta heidän tämän kevään mallistoaan, ja silmiini osui yksi, josta huomasin jollain kummallisella tavalla pitäväni. Minua viehätti tuo alla oleva Monogram Vernis sarjan laukku nimeltä Roxbury drive.

Tässä laukussa monogrammi ei hyökkää silmille liian agressiivisesti ja pidän ihanan hedelmäisestä väristä, josta materiaali tekee erityisen herkullisen. Vaalea kahvaosa keventää kokonaisuutta ja tuo kiillolle vastapainoksi hillittyä tyylikkyyttä. Hihnasta en välitä, mutta se onkin irrotettavaa mallia, joten se ei olisi ongelma. Ongelmaksi muodostuukin tämän veskan kohdalla ainoastaan hinta. 430 £ eli n 633 €, jonka vuoksi tämä postaus meneekin uuden kategorian, "If I was a rich girl", alle.