Pitäisköhän mun loukkaantua? Ellokselta tuli kuvasto, jossa oli pelkästään PLUS Free Form- nimisen malliston vaatteita jotka ovat kokoa 42-60. Mä en usko, että ne lähettää sitä kaikille asiakkailleen. Ne on seurannut mun tilauksia vuosien mittaan ja kun olen saavuttanut koon 40-42, ne päättivät alkaa tarjoamaan minulle ns. isojen tyttöjen vaatteita, kun ovat sitä mieltä että minun vaatekoko kehitykselläni tavallisen kuvaston rytkyt ei enää kauaa mahdu. Joku hemmetin virasto varmaan pitää kirjaa tällaisistakin asioista. Euroopan postimyyntiyritysten jäsenliiton virallinen läskirekisteri. Apua!

Ja miksi ylipäätään pitää olla eriteltynä vaatteet, joiden koko on yli 40? On esimerkiksi "Great girls"-mallisto Seppälässä ja lähes jokaisella ketjulla oma "läskinurkkauksensa". XLNT, Big is beautiful. Ja kaikki ihan yhtä ärsyttäviä ja muka kannustavia. "Vitsi kun keksittiinkin hyvä kaksoismerkitys! Et tän sanoma ois niinku, et lihavatkin on niinku ihan mahtavii ihmisii ja voi niinku näyttää ihan hyvältä!" Aivan kuin sitä nyt pitäs jotenki erillisenä sanomana kertoa. Äh. Miksei ne vaatteet vaan oo siellä kaupoissa suloisesti sekaisin? Olis vaan sit niissä hinta/koko-lipukkeissa sit merkintä siitäkin, että mistä mihin kokoon kyseistä tuotetta löytyy. Olisko liikaa pyydetty?

Mä esimerkiksi itse välttelen aina kyseiseen isojen kokojen nurkkaukseen menemistä. En siksi, että mua hävettäis läskiksi leimautuminen muiden ajatuksissa, minun keskiverto kokoni kun näkee muutenkin, vaan siksi etten halua myöntää itselleni, että kyseisellä osastolla voisi olla minulle sopivia vaatteita. Esim paita kokoa 40 tai 42 tollasesta great mallistosta vois jopa yltää peittämään mun maitorauhaset, toisin kuin useimmat "normi-ihmisten" koot 40-42 tai L ja XL. Ja minä kun pitkään kuvittelin, että esim koko 40-42, jota itse edustan, on vielä hyvinkin normaali. Paskan marjat! Monessa kaupassa ei tarvii edes haikailla mahtuvansa malliston suurimpaan kokoon. Ja kuinka ne tikkukinttuiset myyjät kehtaavat vielä asiaa erikseen korostaa?

Pari vuotta sitten olin eräässä eräässä Jim&Jill myymälässä toiveenani löytää farkut. Asian n. 40v kukkakepille kerrottuani, hän tokaisi, että "niin sinullahan on noita reisiä hieman reippaammin" ja lähti kaivamaan minunkin tukkikinttujeni ympärille yltäviä jättikokoja. Kai minä nyt itse tiedän, etteivät reiteni ympärykset mahdu missimittelöiden rajoihin, joten tuskin sitä tarvitsee erikseen huomauttaa. Että olisi vaan kaikessa hiljaisuudessa hiipinyt etsimään niitä Aivan liian matalia teinimalleja, joissa pelastusrenkaan pursuamisen estäminen on mahdotonta. Huomautin asiasta johon myyjä vain totesi, että "kaikillahan se nykyään näissä matalissa hieman pursuaa". No niinpä! Ja se jos mikä on kamalan näköistä! Miksi lakkaisin välittämästä siitä, että housut istuvat huonosti, vain siksi, että muillakin ne istuvat yhtä huonosti? Ihan sumea logiikka. Ostin loppujen lopuksi farkut Lindexiltä ja tajusin kasvaneeni aikuiseksi. Low waistin sijaan lapussa lukikin "Normal waist", ja ne istuivat kuin unelma.

Joo, kyllä mä tiedän, että vois lopettaa vaatteiden oston ja liimailla vain thinspiration kuvia jääkaapin oveen, ettei tulis popsittua muuta kuin porkkanaa, ja palata ostoksille vasta kun koko alkaa numerolla 3. Mutta olen myös sitä mieltä, että mallistojen kokorepertuaarit ajetaan koko ajan ahtaammaalle, ja saadaan yhä useampi ihminen tuntemaan itsensä kuuluvaksi läskinurkkauksien kohderyhmään. Brittiläisessä Reveal-lehdessä ihasteltiin, jotain saippusarjanäyttelijäneitokaista, joka on "niin ihanan muodokas eikä häpeile kilojaan"! Mimmi oli kokoa UK 10, joka siis vastaa eurooppalaista kokoa 38. Että näin meitä aivopestään.

Aiempaan American Apparel mekko postaukseen viitaten, kyseinen firma kertoo kokopolitiikastaa seuraavaa: "Our clothes are cut for a youthful shape" Eli suomeksi, "meidän vaatteet sopii nuorille ja hyvärunkoisille, mursut älkööt vaivautuko!" Voi nimittäin sanoa, että se mitä ne väittää kooksi 40-42, ei ainakaan ympärysmitoilta vastaa omaa kokoani. XL olisi varmaan ihan jees ja sen esittää olevan kokoa 44-46!

Hitto, mulla on upeet tissit, kiva pyrstö ja muutenkiin pehmeet muodot, joista ottaa kiinni. Alastomana tunnen itseni ihan hyvän kokoiseksi ja kauniiksi. Läskimorkkikseni nousee esiin ja saa kyyneleet silmiin vasta sovituskopeissa, kun mallistojen koot loppuvat 42:een tai L:ään, ja kyseiset koot kieltäytyvät yhteistyöstä D-kokoisen etmukseni kanssa. Eli, mitä tästä täytyy päätellä? Täytyy alkaa olla alasti niin paljon kuin mahdollista!

Mun lempparijulkkis on täälä hetkellä ehdottomasti Jennifer Hudson! Muuta kuin barbilaiha luukasa ja näyttää ehdottomasti sädehtivältä ja ennen kaikkea naiselliselta. Häneen voi jopa ehkä kuvitella kropan puolesta samaistuvansa. Tulen esittelemään hänen juhlatyyliään tuonnempana hieman tarkemminkin.