Tiedätte varmaan sen fiiliksen, kun Amor täräyttää nuolensa aivan puskista ja huomaat jälleen kerran katselevasi jotain vaatetta vaaleanpunaisten lasien läpi. Mikäli vaate on fyysisesti heti saatavilla, käsin kosketeltavissa ja lompakko mukana, voi ensikohtaaminen johtaa heti laakista uuden rakkauden kotiin viemiseen. Mutta, kun tunne syttyy pelkän kuvan perusteella, alkaa päässä risteillä kymmennitääin hätääntyneitä kysymyksiä "Mistä tuon ihanuuden saa?", "Mitä tuollaiset maksaa?" jne.


1255352008_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

takki ja housut/Vanessa Bruno, t-paita/Kain, kengät/YSL

Net-A-Porterin 'What's hot this week'-osiosta verkkokalvoilleni lävähtänyt asu sai minut alle nanosekunnissa täysin vakuuttuneksi, että vaatekaappini oikein huutaa tuollaisia fuksian värisiä, kovasti 80-luvun mieleen tuovia, rentoja, mutta äärettömän asiallisia pöksyjä. Kieriskelin hetken aikaa kysymysten mylleryksessä miettien mistä ihmeestä voisin löytää jotain samankaltaista  (pöksyjä ei vielä ollut oikeasti putiikissa tarjolla ja vaikka olisikin, niin mulla olis liikaa numeroita vaatekoossani ja liian vähän numeroita pankkitilillä ostaakseni ne).

Kunnes.. A) Vision tuon saman asukokonaisuuden itseni ylle ja tajusin, että ei se vaan yksinkertaisesti näyttäis yhtä huolettoman elegantilta B) Aloin pähkäilemään, että vaikka pöksyt näyttäiskin mun päällä lähes yhtä mahtavalta, niin missä ihmeessä niitä sitten nyt talven tullessa käyttäisi. Tuo just niin coolin näköinen käärityt lahkeet + korkokengät yhdistelmä, kun ei ole ehkä suurin hitti nyt syksyn viimoissa ja tulevissa paukkupakkasissa ja töihinkään en housujen vaatimilla koroilla lähtisi.

Ja sitten.. Huokaisin syvään, luovuin unelmastani ja päätin nillittää asiasta teille.

Mutta.. Jääköön tuo kuva mieleni sopukoihin ja mikäli ikinä saman oloiset byysat kävelevät vastaan (mielellään ensi keväänä kevätauringon ensi säteiden pilkistäessä pilvien takaa) muistaisin tämän ryöpsähtäneen rakkauden tunteen ja uskaltaisin kantaa ne mukanani ainakin sovituskoppiin saakka. Siihen saakka muistutan itseäni pinkeistä (siis värin puolesta, ei koon) farkuistani ja lupaan itselleni kiskoa ne taas pitkästä aikaa kinttuihini ja yhdistää niihin huimat korot. Ja koska keli ei salli lahkeiden käärimistä, niin tepastelen nilkat paljaana ainakin kotona peilin edessä! :)