Viime lauantai-ilta taisi olla koko kesäni kohokohta ainakin tähän mennessä. Metallican tunteita nostattanut käsittämättömän tykki keikka kipusi samontein 'elämäni parhaat keikat'-listan kärkisijoille, etteipä jopa suoraan ykköspallille. Ihan käsittämättömän tunteita nostattava kokemus. Papat veivasivat hittejä siihen malliin, että vaikuttivat itsekin oikeasti nauttivan hommasta. Usein isompien artistien/bändien vedoissa tuntuu olevan kylmää läpihuutojutun makua, mutta Metallicasta ei huokunut sellaista yleisön aliarvioimista pisaraakaan. Taianomaisen tunnelman areenalle viimeisteli tietenkin kymmenet tuhannet hyvällä fiiliksellä tankatut ihmiset, jotka jaksoivat puida nyrkkejään ilmassa ja huutaa äänensä käheiksi kannustaen bändin entistä parempaan vireeseen. Ja James, oi James, kuinka karismaattinen mies hän onkaan. Se oli yhtä kuola-lääh-meininkiä alusta loppuun saakka minun osaltani. Livemetallica.com-sivustolla julkaistu keikkataltiointi tuleekin satavarmasti hankittua itselle, jotta mahtifiiliksiin voi palata uudelleen kotisohvalta.

Kuten olen jo joskus aiemminkin todennut, oma festaripukeutumiseni perustuu aina ennen kaikkea mukavuudelle ja käytännöllisyydelle. Lauantain sää oli melkoisen harmaa, viileä ja epävakaa, joten kesähepenet olivat boikotissa. Asukuvan tarjoutui ottamaan omalla kamerallaan ystävällinen lukija Janina, kun huomasi minun murun epätoivoisen kännykkäkamera tuhraamisen. Myös edellä olleesta kuvasta kiitokset menevät hänelle. Hieman kyllä alkoi naurattaa, kun tuo asukuva mailiini kolisi, en todellakaan ollut tajunnut sotkeneeni tukkaani tuohon malliin. :D

Nuo on nyt muuten ne edellisillä kuukausikäräjillä mainitsemani farkku look-alike legginssit, jotka löysin kotipaikkakuntani Maxi-Makasiinista. Ovat osoittautuneet ihan lyömättömiksi. Tykkään tuosta kulutusefektistä todella paljon ja ovat tervetullutta vaihtelua mustille leggareilleni. Asoksen keinonahkaiset saappaat puolestaan ovat urheasti kuljettaneet minua jo useammankin sateisen festaripäivän läpi ja pitivät jalat kuivinä tälläkin kertaa. Luulin jo tarvitsevani kumisaappaat, mutta paremmin nuo solkisaappaat minun asuihini istuvat kuin vaikkapa Kontiot.

Ja jos ette saaneet  kunnolla selvää mun Metallica-hurmiossa muovaamastani kampauksesta, niin tässä vielä lähistä. Mä olen siis tosiaan siinä keikalla riehuessa ja sekoillessa raastanut päätäni niin villisti, että letti on sojottanut oikein toden teolla kohti taivasta. Mutta kuten hangon keksi-naamasta näkee, niin fiilis oli enemmän kuin kohdillaan ja siinä ei paljoa välitetä siitä miten jotkut karvat sojottaa. Kuten äitini aina sanoo, 'kaikki ne hiukset on hyvin, jotka on toisesta päästä päässä kiinni'.

Vaikka Sonisphere-festari säästyikin suuremmilta vesivahingoilta, niin pientä kosteutta saatiin kuitenkin kokea pitkin päivää. Onneksi apu oli lähellä ja saatoin  pisaroiden ripsiessä survoutua ystävän sadeviitan suojiin, vain toinen huppu puuttui. Itselläni festaritakkina toimi murulta lainattu Marlboro Classicsin maihari, joka pitää hieman vettä ja pärjäsinkin lähes kaikki sadepilvet sen kanssa. Muru on melko lailla hylännyt kyseisen rotsin joten luulen, etä syksyn tullen se saattaa eksyä päälleni useamminkin. Hieman vaan pitäis saada peräsintä kapeemmaksi, jotta se mahtuis kiinnikin.

Kuka muu oli sekoittamassa tukkaansa Metallican tahtiin Kirjurinluodolla lauantaina? Millaiset fiilikset jäi?