Hellepäivä + juhlamekko + sukkahousut = ällötyksen multihuipennus. Olin tosiaan lauantaina yksissä häissä ja koska kyseessä oli työkeikka yhdistettynä juhlimiseen piti asun olla sen mukainen; juhlava, mutta sellainen, ettei kiristä eikä purista ja kyykisteleminen ja tuoleille kiipeileminenkin tarpeen vaatiessa onnistuu.

Mekko löytyi henkkamaukan alennusrekistä kaksi päivää ennen juhlia mukavalla 15 € hinnalla. Materiaali oli kiltonsa vuoksi riittävän juhalvan näköinen, mutta löysä malli mahdollisti edellä mainitsemani akrobatiaosuudet. Matalat kengät ovat häissä kuvatessa ehdottomat ihan jo senkin takia, ettei kirkossa kuvatessa häiritse seremoniaa korkojen kopinalla. Muutenkaan en voisi kuvitella kipsuttelevani korkkareissa, jos olen "töissä". Perjantai-iltana sitten MouMoun kansa metsästettiin minulle pinkkejä ballerinoja Jyväskylästä, kun olin saanut päähäni, että haluan ehdottomasti pinkit asusteet muuten aimean väristä asuani piristämään.

mekko/H&M, kengät/Bullboxer, Spiritstore, laukku/2nd hand, korvikset/JC

Kuva on otettu illalla joskus kymmenen aikaan, jolloin olin jo hikoillut tukan lyttyyn, kaikki meikit naamastani ja mekon varsin kauniiseen ruttuun. Kolttuun kuului myös samaa kangasta oleva vyö, mutta en sellaisista virityksistä tykkää, joten saksin ohkaiset vyölenkit pois. Pidin mekosta itse asiassa siinä määrin, että päädyin kotiuttamaan saman myös mustana bongattuani sellaisen eilen Kajaanin henkkamaukasta. Hinta oli sama 15 €.

Pehmeäpohjaisia varsinaisia ballerinoja ei silloin jyväskylästä löytynyt, mutta Spiritin -50% hyllystä tarttui nuo Bulboxerin avokkaat, jotka osoittautuivat juhlien aikana varsin kurjiksi omaan jalkaani ja lähtevät todennäköisesti kiertoon. Mun vasen pottuvarvas on edelleen osaksi tunnoton kengän reunan hinkattua ilmeisesti juuri jotakin hermoa. Tyhmää, olisivat niin kovin nätit ja passaisivat hienosti tuon minun pinkin clutchini kanssa. :(

Ja sitten siihen aiheeseen sukkahousut. Olin ensin aikeissa olla paljain säärin ja levittelinkin hieman väriä antavia tuotteita paperin valkoisiin kinttuihini edellisinä päivinä, mutta pukeutuessa iski epävarmuus ja totesin sukkahousujen kaunistelevan totuutta juuri tarvittavalla tavalla. Ja sitä paitsi en voinut kuvitella laittavani uusia kenkiä paljaisiin jalkoihin, koska arvasin niiden helteessä hiertävän. Edes astetta mukavampia stay uppeja ei tietenkään ollut sattunut laukkuun mukaan, joten minun piti tyytyä pakaamiini Norlynin Control top!!!! sukkahousuihin. Siis tiedättehän niitä kammottavia läskinkuristussukkiksia, jotka paketista otettaessa näyttävät kokonsa puolesta korkeintaan nuken päälle mahtuvilta. Olen ostanut sellaiset tasan kerran ja koska ne säilyivät kuin ihmeen kaupalla ehjinä joissain bileissä, olin jemmannut ne kaappini ja sieltä kamaluudet olivat luikerrelleet ainoina lajinsa edustajina minun mukaani. Voi herran jestas sitä ähinää ja puhinaa niitä pukiessa! Mä olin hotellihuoneen ilmastoinnista huolimatta ihan hiestä märkä jo siinä vaiheessa kun vihdoin sain sukkahousujen vyötärönauhan hyväilemään kainaloitani. Ja siinä vaiheessa siskoni kommentoi vierestä, että "mietippä sitä showta sitten, kun sun pitää päästä vessaan". Voi kuolema!!!  No, niissä epämukavuuden synonyymeissä sitä sitten urheasti tarvoin koko päivän aina yöhön saakka. Onneksi mekko oli sen verran löysä, ettei muu juhlaväki joutunut todistamaan vaatteen alta kumpuilevaa rullautunutta vyötärönauhaa eikä sen päälle irvokkaana langennutta vatsamakkaraa. Ja voitteko uskoa, useista wc-käynneistä ja niitä seuranneista raivokkaista sukkiksien ylös kiskomisista huolimatta ne ovat edelleen ehjät! Siis oletteko ikinä milloinkaan onnistuneet käymään kaksia juhlia samoilla sukkahousuilla? Minä en koskaan, parhaissa kekkereissä hajoaa kahdet! Ja nyt nämä kiemurrellen päälle puettavat ihanuudet väijyvät komerossani edelleen ja ovat taas joku kerta ihan varmasti ne ainoat tarjolla olevat.

Tuli siinä kyseisiä erotiikan tappajia päälle kiemurrellessa naurettua puuhalle siskon kanssa melkoisesti. Voi niitä jumppaliikkeita kyykkyineen ja venytyksineen. Ja entäs se hikoilun ja kiroilun määrä? Alettiin sitten keskustelemaan siitä miten sukkahousut on asia, jonka yrittää aika pitkään pitää miehiltä piilossa. Siis miettikää nyt tilanne, jossa olette juuri raahanneet jonkun kollin kotiin ja tarkoituksena on kenties jotkut riisuuntumista vaativat aktiviteetit. Annatteko sen komistuksen riisua hameenne ja nähdä ne ah, niin eroottiset haarakiilat ja rullautuneen vyötärönauhan, vai käyttekö kenties poistamassa sääriänne verhonneet strumpbyxorit hameen alta salassa jossain nurkan takana? Minä valitsisin jälkimmäisen toimintatavan mikäli toiveena tosiaan on päästä saman peiton alle.

Ja sitten tuo sukkahousujen pukeminen, erityisesti jos niiden ominaisuuksiin liittyy mitenkään sanat control, push up tms, on kyllä sellainen asia, jota ei kuitenkaan ihan ensimmäisenä halua tuoda uuden sulhon silmien eteen. Suhteen alkuvaiheessahan tytöt tunnetusti pissaa äänettömästi, piereskelee vasta rappukäytävässä ja pukee sukkahousunsa salassa. (Näin vakiintuneessa pitkässä parisuhteessahan on tietenkin jo päästy niin pissasihinän kuin sukkahousujenkin aiheuttaman nolouden yli.) Alettiin siinä sitten miettiä siskon kanssa, että kumpi asia hävettäisi uuden miehen seurassa vähemmän, pieraiseminen vai sukkahousujen pukeminen. Oltiin alle sekunnin miettimisen jälkeen yksimielisiä siitä,  että pieru on inhimillisempi ja vähemmän nolo homma kuin läskinkuristussukkikset! Saatiin asialle vahvistusta illalla tehdyssä gallupissa, jonka myötä pieru voitti 4-0. Se sukkahousujumppa on vaan jotain niin liikaa! Yhdyttekö gallupin tulokseen, vai onko siellä tyyppejä, jotka osaavat sujahtaa sukkahousuihin naisellisesti, aistikkaasti ja huomaamattomasti?