ÄÄÄÄÄ!!! Mua ärsyttäää! Mä niin kauheasti hinkuisin päästä esittelemään teille satojen kuvien voimin ihanaa parasta mahtavaa uutta mamman tekemää neule-upeutta, mutta kun se ei ole nyt mahdollista. Mun rakas kuvaajani on jo ties kuinka monetta viikkoa reissuhommissa pohjoisessa ja mun kameran jalusta ei ole nyt täällä kotona. Ja sitä paitsi jos olisikin, niin en tykkää ottaa järkkärillä kuvia itselaukaisimella ja mun pari kuukautta sitten hankkimani pokkari joutui jo huoltoon. Eli valokuvaajan valokuvaus-hommat ei oikein nyt täällä kodin suunnalla suju. Onneksi kuvaus- ja kameraongelmat eivät ole ulottaneet töihin.
Mutta hehkutetaan nyt neuleuutukaistani sanallisesti ja sillä yhdellä kuvalla, joka mulla nyt on, ja tehdään sitten ihan uusi postaus, kun löytyy kuvaaja. Mamma siis neuloi minulle toiveideni mukaan henkäyksenohuen ihanuuden. Ohjeistukseni oli, että haluan täydellisen matkustushurpulan, eli lämpimän neuleen, johon voi kietoutua, joka käy kaiken kanssa ja joka menee todella pieneen tilaan, kuten käsilaukkuun. Muita kriteereitä oli pitkät valuvat liehukkeet edessä, 3/4 hihat, musta väri ja kutittamaton pehmoinen materiaali. Ja voisiko minun mammani The mestarineuloja tehdä yhtään vähempää kuin täydellisyyden? Ei, ei se vaan osaa muuta.
Mulla on nyt tällä hetkellä näytettävissä tuo yksi ainoa alla näkyvä kuva, joka ei kerro edes kymmentä prosenttia hurpulan todellisesta mahtavuudesta. Mutta yritän kuvailla ja te todellakin tulette näkemään tätä kauneutta tulevaisuudessakin.
Mutta hehkutetaan nyt neuleuutukaistani sanallisesti ja sillä yhdellä kuvalla, joka mulla nyt on, ja tehdään sitten ihan uusi postaus, kun löytyy kuvaaja. Mamma siis neuloi minulle toiveideni mukaan henkäyksenohuen ihanuuden. Ohjeistukseni oli, että haluan täydellisen matkustushurpulan, eli lämpimän neuleen, johon voi kietoutua, joka käy kaiken kanssa ja joka menee todella pieneen tilaan, kuten käsilaukkuun. Muita kriteereitä oli pitkät valuvat liehukkeet edessä, 3/4 hihat, musta väri ja kutittamaton pehmoinen materiaali. Ja voisiko minun mammani The mestarineuloja tehdä yhtään vähempää kuin täydellisyyden? Ei, ei se vaan osaa muuta.
Mulla on nyt tällä hetkellä näytettävissä tuo yksi ainoa alla näkyvä kuva, joka ei kerro edes kymmentä prosenttia hurpulan todellisesta mahtavuudesta. Mutta yritän kuvailla ja te todellakin tulette näkemään tätä kauneutta tulevaisuudessakin.
Neuleessa käytetty lanka on nimeltään Rowan Kidsilk haze ja siinä on 70% kid mohairia ja 30 % silkkiä. Eli se on iholla pelkkää pehmeyttä, lämpöä ja rakkautta. Olen todella herkkäihoinen, joten läheskään kaikki neulematksut eivät mielestäni tunnu kovin miellyttäviltä. Vaate näyttää tuossa kuvassa jotenkin todellisuutta pidemmältä, mutta sen todellinen mitta on sellainen, että etupuolen pisimmät kohdat ylettävät juuri polviini ja takaa neule peittää sopivasti ahterin.
Neule on mammani tapojen mukaisesti täysin saumaton, eli se on neulottu yhdeksi kappaleeksi ilman, että mitään palasia olisi jälkeenpäin ommeltu yhteen. Vaate painaa kokonaisuudessaan 147 g ja sen saa survottua hyvin pieneen tilaan, eli se kulkee kätevästi vaikka käsilaukussa. Pörröisen materiaalinsa vuoksi neule ei kuitenaan mene ryppyyn ja ruttuun pienessäkään mytyssä, vaan ponnahtaa kassissakin lymyiltyään kauniisti takaisin muotoonsa.
Neuletakissa ei ole mukana mitään kiinnityssysteemiä, vaan sitä voi käyttää melko monenlaisten vipstaakien kera. Kunhan ehdin perehtyä kuinka monella eri tavalla tämän voi päällensä pukea ja saan sen kuvaajan paikalle, lupaan teille postauksen, jossa esittelen eri variaatioita. Sen ainakin tiedän, että neuletakin voi solmia, siitä voi tehdä kietaisuneuleen, sen voi kiinnitää rintaneulalla, syömäpuikolla (joo, kauniit kiinalaiset syömäpuikot on siihen ihan loistavia!), neuletta voi pitää ihan sellaisenaan avonaisena tai päälle voi vetää vaikka kauniin leveän vyön. Ja mamma selitti puhelimessa vielä muutamia muitakin tapoja! Ihan millä tahansa tavalla olen nyt illan aikana kietonut kaapua päälleni, niin aina se laskeutuu täydellisesti näyttämättä kaavulta. Pikemminkin se van hyväilee kaikkia "uljaita" muotojani. Meitä ei erota enää mikään! Kaikin puolin voisin sanoa, että en voisi keksiä maailmasta yhtään mitään muuta neulevaatetta joka olisi ihanampi ja joka voisi olla enempi minun tyyliini sopiva. Mustaa, valuvaa ja samalla istuvaa, pehmeä mutta samalla sopivan särmikäs. Tätä mä väittäisin luksukseksi. Voi mamma, sä olet maailman paras!!!! :)
Te voitte tämän hehkutuksen jälkeen varmaan ymmärtää, miksi mä en oikein innostu kauppojen neuletarjonnasta joitakin kashmir-poikkeuksia lukuunottamatta. Mut on yksinkertaisesti hemmoteltu aivan piloille neuleiden suhteen. Toinen nyt syksyllä kaapista käyttöön palannut mamman luomus on tässä postauksessa esitelty saumaton neuletunika.
Kuka tekee tiedän ihanimmat neuleenne? Sinä itse? Mummo? Mamma? Henkkamaukka & kumppanit?
Ai niin.. Kävin tänään treffeillä niiden puhelimien kanssa (ja myyjäkin oli aika söpö ;) ) ja voisin olla kohtuullisen varma, että N82 voisi täyttää toiveeni parhaiten. Eli huomenna taidan luurin itselleni tilata. En malttaisi odottaa!
Neule on mammani tapojen mukaisesti täysin saumaton, eli se on neulottu yhdeksi kappaleeksi ilman, että mitään palasia olisi jälkeenpäin ommeltu yhteen. Vaate painaa kokonaisuudessaan 147 g ja sen saa survottua hyvin pieneen tilaan, eli se kulkee kätevästi vaikka käsilaukussa. Pörröisen materiaalinsa vuoksi neule ei kuitenaan mene ryppyyn ja ruttuun pienessäkään mytyssä, vaan ponnahtaa kassissakin lymyiltyään kauniisti takaisin muotoonsa.
Neuletakissa ei ole mukana mitään kiinnityssysteemiä, vaan sitä voi käyttää melko monenlaisten vipstaakien kera. Kunhan ehdin perehtyä kuinka monella eri tavalla tämän voi päällensä pukea ja saan sen kuvaajan paikalle, lupaan teille postauksen, jossa esittelen eri variaatioita. Sen ainakin tiedän, että neuletakin voi solmia, siitä voi tehdä kietaisuneuleen, sen voi kiinnitää rintaneulalla, syömäpuikolla (joo, kauniit kiinalaiset syömäpuikot on siihen ihan loistavia!), neuletta voi pitää ihan sellaisenaan avonaisena tai päälle voi vetää vaikka kauniin leveän vyön. Ja mamma selitti puhelimessa vielä muutamia muitakin tapoja! Ihan millä tahansa tavalla olen nyt illan aikana kietonut kaapua päälleni, niin aina se laskeutuu täydellisesti näyttämättä kaavulta. Pikemminkin se van hyväilee kaikkia "uljaita" muotojani. Meitä ei erota enää mikään! Kaikin puolin voisin sanoa, että en voisi keksiä maailmasta yhtään mitään muuta neulevaatetta joka olisi ihanampi ja joka voisi olla enempi minun tyyliini sopiva. Mustaa, valuvaa ja samalla istuvaa, pehmeä mutta samalla sopivan särmikäs. Tätä mä väittäisin luksukseksi. Voi mamma, sä olet maailman paras!!!! :)
Te voitte tämän hehkutuksen jälkeen varmaan ymmärtää, miksi mä en oikein innostu kauppojen neuletarjonnasta joitakin kashmir-poikkeuksia lukuunottamatta. Mut on yksinkertaisesti hemmoteltu aivan piloille neuleiden suhteen. Toinen nyt syksyllä kaapista käyttöön palannut mamman luomus on tässä postauksessa esitelty saumaton neuletunika.
Kuka tekee tiedän ihanimmat neuleenne? Sinä itse? Mummo? Mamma? Henkkamaukka & kumppanit?
Ai niin.. Kävin tänään treffeillä niiden puhelimien kanssa (ja myyjäkin oli aika söpö ;) ) ja voisin olla kohtuullisen varma, että N82 voisi täyttää toiveeni parhaiten. Eli huomenna taidan luurin itselleni tilata. En malttaisi odottaa!
Kommentit